Siirry sisältöön

”Luomme uutta asiakkaidemme kanssa”

Toimitusjohtaja Jukka Toivonen

Vantaan Energia hakee kasvua kiertotaloudesta uuden toimitusjohtajansa Jukka Toivosen johdolla. Palvelujen kehittämiseen pyydetään apua yhtiön omilta asiakkailta.

Toivonen otti vetovastuun vuoden 2019 alussa Pertti Laukkasen siirryttyä eläkkeelle. Uuden toimitusjohtajan mielestä yhtiössä on tehty onnistuneita strategisia ratkaisuja.

”Jätevoimala on ollut tärkeä seudullinen investointi niin ympäristön, jätehuollon kuin taloudenkin kannalta. Kierrätyksen jälkeisen jätteen hyödyntäminen sähkön ja lämmön tuotannossa oli iso päätös.”

Uusiutuvan ja hiilineutraalin energiantuotannon osuutta on kasvatettu johdonmukaisesti. ”Martinlaakson biovoimalaitos on tämän kehityksen jatkumoa. Pääkaupunkiseudun energiayhtiöistä Vantaan Energia on tehnyt aktiivisimmin työtä kivihiilestä luopumiseksi.”

Kaukolämpö- ja sähköverkkoihin tehdyt investoinnit ovat taanneet energian toimitusvarmuuden. ”Pidämme teollisuuden pyörät pyörimässä ja kodit lämpiminä”, Toivonen kiteyttää yhtiön perustehtävän. Tämän tulee tapahtua kohtuullisin kustannuksin ja haitalliset ympäristövaikutukset minimoiden.

Kannattavuus luo pohjan sekä liiketoiminnan jatkuvuudelle, että vastuullisuuden kehittämiselle; kannattava liiketoiminta antaa mahdollisuuden investoida tulevaisuuteen ja ympäristöystävällisempään tuotantoon.

Vuonna 2018 tehdyssä sähkön vähittäismyynnin valtakunnallisessa asiakastyytyväisyystutkimuksessa Vantaan Energia oli paras suurten energiayhtiöiden sarjassa. Se on merkki siitä, että tuote- ja palvelukehitys on ollut oikeansuuntaista.

Lisää bio- ja jätevoimaa

Viime vuoden vastuullisuustekojen ”listaykköseksi” toimitusjohtaja nostaa Martinlaakson biovoimalan rakentamisen. Sen koekäyttö alkoi suunnitellusti joulukuussa 2018, ja kaupalliseen käyttöön uusi voimala otetaan keväällä.

”Biokattilalla korvaamme suoraan kivihiilen ja maakaasun käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa. Uusiutuvan energian osuus tuotannostamme kasvaa merkittävästi. Biovoimalan valmistumisen jälkeen olemme muutamassa vuodessa puolittaneet Vantaan Energian hiilidioksidipäästöt ja vähentäneet fossiilisten polttoaineiden käyttöä 60 prosenttia.”

Jätevoimalan laajennuksesta käynnistettiin syksyllä 2018 ympäristövaikutusten arviointi, jonka rinnalla tehdään tänä vuonna esisuunnittelua. Mahdollinen investointipäätös voisi olla ajankohtainen alkuvuodesta 2020.

Hiilineutraalin energian osuutta sähkönhankinnassa kasvatettiin viime vuonna lisäinvestoinnilla Norjassa tuotettavaan vesivoimaan. Vantaan Energian norjalainen osakkuusyhtiö osti toisesta vesivoimayhtiöstä 10 prosentin omistusosuuden, mikä vastaa noin 320 gigawattitunnin vuosituotantoa.

Uutena tuotteena alettiin tarjota aurinkosähköjärjestelmien toimituksia kotitalouksille ja yrityksille avaimet käteen -periaatteella. Yritysasiakkaita varten kehitettiin vaihtoehto, joka mahdollistaa aurinkosähkön tuottamisen omaan käyttöön ilman laiteinvestointeja. ”Tällä madallamme kynnystä aurinkovoimainvestointien tekoon.”

Kiertotalous keskiöön

Uudistetussa strategiassaan Vantaan Energia määrittelee itsensä kiertotalousenergiayhtiöksi, joka luo kiertotalouden ympärille uutta liiketoimintaa ja strategisia kumppanuuksia. Jätteenpolton rinnalle suunnitellaan tulevaisuudessa mm. teollisuuden jätevirtojen kierrätystä sekä yhteiskäyttö- ja jakamispalveluita.

”Raaka-aineiden uusiokäyttö lisääntyy ja kierrätys tehostuu, ja edistämme osaltamme tätä kehitystä. Samanaikaisesti voimme tehostaa merkittävästi kierrätykseen kelpaamattomien jätejakeiden energiakäyttöä”, Toivonen visioi yhtiön vahvistuvaa roolia kiertotalouden arvoketjussa.

Jäte- ja biovoimalan yhteisvaikutuksesta Vantaalla tapahtuvan energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat tämän vuoden lopulla laskeneet puoleen vuoden 2014 tasosta. Vuonna 2030 päästöjen määrä on tavoitteen mukaan vain kymmenesosa vuoden 2010 päästöistä.

”Luovumme kokonaan kivihiilen käytöstä 2020-luvulla. Tämänhetkisten suunnitelmien valossa siihen päästäisiin esimerkiksi jätevoimalan laajennuksella ja rakentamalla toinen biovoimala Martinlaaksoon.”

Muillekin tuotantovaihtoehdoille kannattaa pysyä avoimena, sillä lainsäädännön ja teknologian kehittyminen voivat muuttaa toimintaympäristön toiseksi. ”Emme halua ajaa itseämme nurkkaan kahliutumalla tuotantotapaan, joka ei ehkä olekaan tulevaisuudessa mahdollinen.”

Yhtiö on mukana monissa uusien teknologioiden tutkimushankkeissa, joissa edistetään energian ympäristöystävällistä tuotantoa ja käyttöä – liiketoiminnan kannattavuutta unohtamatta.

Nykyaika kysyy energiayhtiöiltä joustavuutta, mutta sen vastapainoksi tarvitaan vakautta. Uudelta eduskunnalta ja hallitukselta Toivonen odottaa johdonmukaisuutta energiapoliittisessa päätöksenteossa. ”Energiainvestoinnit ovat erittäin pääomavaltaisia ja pitkäaikaisia. Niiden perustaksi tarvitaan vakaata ohjausympäristöä ja ennakoitavuutta.”

Asiakkaat tuotekehittäjinä

Vantaalla jos missä kaupungistumisen megatrendi näkyy ja tuntuu. Kaupunkiin virtaa lisää väkeä ja yrityksiä. Energiayhtiölle toimintaympäristö on erinomainen mutta samalla haastava.

”Asiakaskunnassamme ovat edustettuina kaikenikäiset kuluttajat sekä kaikenkokoiset yritykset ja yhteisöt. Palvelujemme hankkimisen ja käyttämisen on oltava kaikille helppoa ja niiden tulee vastata erilaisiin tarpeisiin.”

Tästä syystä Toivonen haluaa, että yhtiö ottaa asiakkaat aktiivisesti mukaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehitystyöhön. ”He voivat testata prototyyppien toimivuutta käytännössä ja antaa arvokkaita kehitysideoita. Luomme uutta yhdessä asiakkaidemme kanssa.”

Nähtävissä on myös, että kilpailu asiakkaista kiristyy. Erityisesti sähkön vähittäismyyntipuolella markkinakentälle on tulossa lisää kansainvälisiä kilpailijoita. ”Digitalisaation aikakaudella sähkökauppa on pääasiassa tehokasta tiedonkäsittelyä, markkinointia ja palvelua, jotka eivät ole paikkaan sidottuja.”

Uuden strategiansa mukaisesti Vantaan Energia tavoittelee valtakunnallista kasvua sähkön vähittäiskaupassa. ”Emme voi edes ajatella, että toimisimme ainoastaan Vantaalla tai pääkaupunkiseudulla vaan ehdottomasti valtakunnallisesti. Eikä sekään ole oikeastaan vielä mitään, vaan kilpailuympäristömme voi joskus tulevaisuudessa olla aivan hyvin pohjoismainen tai eurooppalainen.”