”Biokattila täytti odotukset”

Marko Lommi

Uusi biovoimala valmistui aikataulussa, vaikka muutama yllätyskin koettiin. Martinlaakson biopolttoainekattila vähentää merkittävästi kivihiilen käyttöä ja siitä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.

Pääosin vuonna 2018 toteutetussa suurprojektissa käytöstä poistettu vanha öljy- ja kaasukattila muunnettiin puupohjaisia polttoaineita hyödyntäväksi biokattilaksi. Sen polttoaineteho on 120 megawattia ja vuositasolla se tuottaa kolmasosan vantaalaisten tarvitsemasta kaukolämmöstä. Lämmön ohella syntyy sähköä.

Kattilamuunnoksen ansiosta fossiilisia, ulkomailta tuotavia polttoaineita pystytään korvaamaan uusiutuvalla kotimaisella puulla. Kivihiilen käyttö Vantaalla tapahtuvassa energiantuotannossa vähenee runsaat 30 prosenttia ja hiilidioksidipäästöjen määrä saman verran.

”Ei tässä voi olla muuta kuin tyytyväinen. Pysyimme äärimmäisen tiukassa aikataulussa, ja kattila täyttää sille asetetut vaatimukset niin päästöjen kuin tehonkin suhteen”, projektipäällikkönä toiminut Vantaan Energian käyttöinsinööri Marko Lommi myhäilee.

Vuoden 2017 lopulla alkaneet vanhan kattilan purkutyöt saatiin päätökseen helmikuussa 2018. Niitä pitkitti parilla viikolla asbestin löytyminen paikoista, missä sitä ei kartoituksen perusteella pitänyt olla. Lisäksi purettavia metalliputkistoja ja rakenteita oli enemmän kuin alun perin arvioitiin, koska kattilan kokoa ja tehoa päätettiin kasvattaa taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi.

Kattilan korottamiseksi vanhaan kattilahalliin tehtiin viisi metriä syvä kuoppa, johon perustukset valettiin. Laiteasennukset alkoivat toukokuussa, ja kesällä kattilatyömaalla ahkeroi päivittäin 300 – 350 ihmistä. ”Kun käytössä oli seitsemän nosturia yhtä aikaa, tontti alkoi tuntua ahtaalta.”

Laitteistojen käyttöönotto käynnistyi syksyllä, ja joulukuun puolivälissä uudessa kattilassa syttyivät ensitulet. Pientä päänsärkyä aiheuttivat syöttövesipumput, joita rikkoutui kattilan koeajovaiheessa kaksin kappalein. Ensimmäisenä kiinnileikannut pumppu lähetettiin Skotlantiin korjattavaksi, toinen purettiin ja kasattiin takaisin käyttökuntoon Martinlaaksossa.

14 vuorokauden keskeytyksetön koekäyttöjakso, jonka aikana laitteiston tuli toimia täydellä teholla ilman häiriöitä ja huoltoja, vietiin onnistuneesti läpi helmikuussa 2019. Uuden voimalan virallinen luovutus toimittajalta tilaajalle tapahtui maaliskuussa.

Kaksi hakerekkaa tunnissa

Vuoden 2018 aikana myös vanha kivihiilikenttä koki perusteellisen muodonmuutoksen. Sille nousivat mm. biopolttoaineen vastaanottorakennus ja polttoainesiilot. Niiden maanalaisista rakenteista piti tehdä vesitiiviit, koska pohjaveden pinta on kentän kohdalla korkealla.

”Vettä ei voi pumpata pois, koska pinnanlasku aiheuttaisi painumisriskin lähiympäristön taloille”, Lommi selvittää.

Kentälle kurvaa hakerekka puolen tunnin välein aamukuuden ja puolenyön välisenä aikana. Kuormat puretaan vastaanottorakennuksen sisällä, mistä hakkeen matka jatkuu kuljetinta pitkin seulomoon ja edelleen siiloihin. Siiloja on kaksi, joista kumpaankin mahtuu 7 500 kuutiota eli noin 50 rekkakuormallista tavaraa.

Hake valmistetaan energiapuusta, jolle ei ole käyttöä puunjalostusteollisuudessa. Sitä saadaan nuorten metsien harvennuksista. Varttuneempien leimikoiden hakkuista energiakäyttöön jäävät mm. latvat ja oksat.

Hakkeeseen sekoitetaan sahanpurua, murskattua kierrätyspuuta ja vaneriteollisuuden hukkapaloja sekä hieman turvetta. Turve tehostaa palamista ja sen sisältämä rikki estää kattilan korroosiota. Turpeen osuus polttoaineseoksessa on noin 10 prosenttia, tulevaisuudessa ehkä vähemmänkin. Polttoaineet toimitetaan valmiina hakkeena sadan kilometrin säteeltä.

Siiloista hake siirtyy uudella kuljettimella Raappavuorentien ylitse pienempiin päiväsiiloihin ja lopulta itse kattilaan. Täydellä tuotantoteholla polttoaineenkulutus on 1,1 – 1,5 rekallista tunnissa puun kosteusprosentista riippuen. Kattilassa kosteus kiehuu höyryksi, jonka sisältämä lämpö otetaan talteen savukaasulauhduttimella. Kaasut puhdistetaan kaksivaiheisesti, suodattamalla ja pesemällä.

Marbio 1 -projektin rakennusbudjetti ylittyi jonkin verran, mutta niin kävi projektipäällikön mukaan myös kannattavuusarviolle. ”Hanke osoittautui kannattavammaksi kuin päätöksentekohetkellä laskettiin, ja tuotto-odotukset ovat vahvistuneet.”