”Maailma muuttuu ja me sen mukana”

Kalle Patomeri

Jätteenpoltolle on vahva yhteiskunnallinen tilaus vielä vuosikymmeniksi kierrätyksen tehostumisesta huolimatta. Vantaan Energia suunnittelee jätevoimalansa laajentamista mutta selvittää myös mahdollisuutta lajitella jäte ennen polttoa.

Jätevoimalan kahdessa kattilassa palaa vuodessa noin 374 000 tonnia kotitalouksien sekajätettä. Enempään eivät nykyisen laitoksen rahkeet riittäisikään, vaikka tarvetta kyllä olisi; Vantaalle ja pääkaupunkiseudulle muuttaa jatkuvasti lisää väkeä.

”Kotitalousjätteen kokonaismäärä on yhä kasvussa. Poltettavaa riittäisi niin paljon kuin vain pystyisimme ottamaan vastaan”, tuotantojohtaja Kalle Patomeri kertoo. Ainakaan vielä kierrätys ei ole pystynyt katkaisemaan jätemäärän nousukäyrää.

Vahvimmin polttokapasiteetin kasvattamisen puolesta puhuu mahdollisuus saada myös kauppojen ja muiden yritysten sekä teollisuuden jätteet hyötykäyttöön kotimaassa. Kaatopaikalle ei kierrätykseen kelpaamatonta yritysjätettäkään saa enää viedä, mutta sen sijaan sitä kuljetetaan poltettavaksi ulkomaille.

”Yritystoiminnan jäte jäi aikanaan jätteenpolton kilpailutuksen ulkopuolelle, koska kunnallisten jäteyhtiöiden vastuulla olivat vain kotitalouksien jätteet. Teimme kaksi kattilaa, vaikka olisi tarvittu kolme.”

Teollisessa lajittelussakin syntyy jätettä, jolle ei tänä päivänä löydy uusiokäyttöä. ”Sitä voisi kutsua kierrätyksen rejektiksi. Meille se on kiertotalouspolttoainetta.”

Vantaan Energia harkitseekin vakavasti jätevoimalansa laajentamista lähivuosina. Kolmannen kattilan myötä laitos kykenisi muuttamaan 450 000 tonnia sekajätettä vuodessa sähköksi ja kaukolämmöksi.

Laajennuksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) käynnistyi syyskuussa 2018. Samanaikaisesti tehdään laitoksen esisuunnittelua ja selvitetään jätteen saatavuutta tulevaisuudessa.

”Poltto ei uhkaa kierrätystä”

Jätemäärien kehittymisen ennustaminen ei ole helppoa, mutta yrittää pitää. ”Laitoksen täytyy olla oikean kokoinen, jotta se sopii omaan lokeroonsa kiertotalousmaailmassa. Erilaisia vaihtoehtoja miettimällä ja todennäköisyyksiä tarkastelemalla optimaalinen kokokin löytyy.” Ennusteeseen vaikuttavat väkiluvun ja kierrätysteknologian ohella ihmisten kulutus- ja lajittelutottumukset.

Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen ovat vuorossa ympäristöluvan hakeminen ja tekninen suunnittelu. Investointipäätös voisi olla ajankohtainen alkuvuodesta 2020, jos toteutusedellytykset näyttävät edelleen suotuisilta. Rakentaminen vie kaksi ja puoli vuotta, jolloin uusi jätekattila olisi mahdollista saada käyttöön vuonna 2022.

Jätteenpolton ja kierrätyksen suhteen puntarointi on osa YVA-prosessia. Patomeri ei näe jätteenpolttoa kierrätyksen vastakohtana tai edes vaihtoehtona vaan järkevänä tapana hyödyntää energiantuotannossa ne materiaalit, joita ei kyetä käyttämään uudelleen.

Energiayhtiönkin laskelmissa kierrätys tehostuu ja poltettavan jätteen määrä vähenee vääjäämättä. ”Emme yritä taistella kehitystä vastaan vaan päinvastoin mietimme, voisimmeko itse ryhtyä lajittelemaan jätettä ikään kuin voimalaitoksen etupuolella. Maailma muuttuu ja me sen mukana.”

Jätettä riittää todennäköisesti poltettavaksi vielä pitkään. Vantaan Energialla on käynnissä myös tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää pesulaitteisto poltossa syntyvien tuhkien puhdistamista varten. ”Jos pystymme puhdistamaan tuhkat haitta-aineista, ne voidaan käyttää sataprosenttisesti hyödyksi esim. maarakennuksessa ja betoniteollisuudessa. Mahdollisuudet näyttävät erittäin lupaavilta.”

Polttokattilan arinalle jäävä kiinteä kuona kelpaa jo tänä päivänä rakennusmateriaaliksi. Pölymäinen lentotuhka sitä vastoin on ongelmajätettä, joka on toistaiseksi sijoitettava erikoiskaatopaikalle.