”Helppous on avain kulutusjoustoon”

Janne Hartikainen

Sähkön tuottaminen tuuli- ja aurinkovoimalla on hyväksi ilmastolle mutta haasteellista energian toimitusvarmuudelle. Kun ei puhalla eikä paista, kulutuksen täytyy joustaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama älyverkkotyöryhmä luovutti loppuraporttinsa lokakuussa 2018. Siinä luodaan visio tulevaisuuden älykkäästä sähköjärjestelmästä, jonka keskiössä on asiakas. Yksi työryhmän ehdotuksista oli siirtyminen markkinaehtoiseen kulutusjoustoon.

Jakeluverkkoyhtiöiden kuormanohjaus vaihtuisi markkinaehtoiseen kulutuksen ohjaamiseen vuonna 2021. Asiakas voisi osallistua joustoon itsenäisesti tai palveluntarjoajan avulla. Kulutusjoustopalveluiden tuottamisesta tulisi kilpailtua liiketoimintaa.

Perinteinen tapa kulutuksen ohjaukseen on ollut yösähköohjaus, jota Vantaan Energia Sähköverkotkin asiakkailleen tarjoaa. Asiakkuuspäällikkö Janne Hartikaisen mukaan kyse ei ole siitä, etteikö yhtiössä olisi tietoa nykyaikaisemmista ohjausmahdollisuuksista tai valmiutta niiden hyödyntämiseen. Uusien palvelujen käyttöönottoon vaikuttaa muuttuva lainsäädäntö; se määrittelee, mitä verkkoyhtiö saa tehdä ja mitä ei.

”Katsomme mikä rooli meille annetaan ja tuotamme sen mukaisia palveluita. Itse näkisin, että voisimme toimia ikään kuin neutraalin pelikentän rakentajina. Siellä yritykset saisivat myydä ja kehittää palveluitaan, ja asiakas pääsisi valitsemaan itselleen sopivan kumppanin.”

Tuotantojoustosta kulutusjoustoon

Ilmastonmuutos vaatii Suomeltakin energiamurrosta. Kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavaa fossiilista sähköntuotantoa on korvattava päästöttömällä uusiutuvalla energialla.

”Olemme henkilöä kohden yksi eniten sähköä kuluttavista kansoista Euroopassa ja meidän täytyy tehdä oma osamme ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Toisaalta pystymme säästämään merkittävän määrän energiaa, kun leikkaamme kulutusta vähän sieltä täältä.”

Suomalaisasiakkaat ovat tottuneet siihen, että heillä aina käytössään haluttu määrä sähköä, jonka energiantoimittajat joko tuottavat itse tai hankkivat ulkomailta. Tähän saakka tuotanto on ollut se, joka on joustanut kysynnän kasvaessa.

”Hiilivoimalaitoksessa voidaan säätää lisää tehoa, mutta aurinkopaneelista ei saa revittyä irti yhtään enempää kuin minkä se antaa. Meidän on siirryttävä tuotantojoustosta asteittain kulutusjoustoon, jos haluamme taata sähkön toimitusvarmuuden myös tulevaisuudessa”, Hartikainen kiteyttää.

Suomen kaltaisessa energiakriittisessä yhteiskunnassa, jossa asiat toimivat enenevässä määrin sähköllä, toimitusvarmuudesta tinkiminen ei ole vaihtoehto. Toisaalta ilmastonmuutoskaan ei tee talvistamme suotuisia aurinkosähkön tuotannolle, ja sekä tuuli- että aurinkovoima ovat alttiita sään vaihteluille.

Tarvitsemme siis vastedes sekä monimuotoista energiantuotantoa että kulutusjoustoa. Kuluttajia ei kuitenkaan saada joustamaan pakolla vaan helppouden ja hyötyjen kautta.

”Kulutusjoustopalvelut täytyy tehdä niin houkutteleviksi, että niistä on vaikea kieltäytyä. Asiakkaiden ei tarvitsisi tehdä muuta kuin tilata palvelu ja nauttia siitä.”

Helppous on ratkaiseva tekijä, ja edistyksellinen teknologia tekee sen mahdolliseksi. Automatiikka ohjaa sähkökuormia päälle ja pois sähkön markkinahinnan ja saatavuuden mukaan, asiakkaan huomaamatta. Markkinaehtoinen kulutusjousto voi toteutuessaan tuoda innovatiiviset ja edulliset palvelut kaikkien asiakkaiden ulottuville tehden säästötalkoiseen osallistumisen vaivattomaksi.

Älyverkkotyöryhmän monista esityksistä Hartikainen nostaa henkilökohtaiseksi suosikikseen energiayhteisöt.

”Kokonainen asuinalue voisi olla yhdellä sähköliittymällä kiinni meidän verkossamme. Energiaa kulutettaisiin, tuotettaisiin ja jaettaisiin yhteisön sisällä. Asiakkaat pääsisivät vaikuttamaan sähkölaskuunsa toden teolla.”