Siirry sisältöön

”Jätteet ja biomassa korvaamassa kivihiilen”

Markku Vartia

Vantaan Energian tavoitteena on luopua etuajassa kivihiilen käytöstä sähkön ja lämmön tuotannossa. Hiilineutraalin energian osuus nousisi 80 prosenttiin ensi vuosikymmenen puolivälissä.

Kivihiilen energiakäyttö kielletään Suomessa lailla vuonna 2029. Lainsäätäjä haluaa vauhdittaa siirtymää fossiilisista uusiutuviin energiamuotoihin, jotta ilmastoa lämmittävät hiilidioksidipäästöt pienenisivät.

Vantaan Energia on asettanut tavoitteekseen luopua kokonaan kivihiilen käytöstä jo vuoteen 2025 mennessä. Energiajohtaja Markku Vartia sanoo, että Vantaalla tällä vuosikymmenellä toteutetut isot voimalainvestoinnit mahdollistavat kunnianhimoisen tavoitteen.

”Vuonna 2014 Itä-Vantaalle valmistunut jätevoimala ja tänä vuonna käyttöönotettu Martinlaakson biovoimala ovat olleet isoja askelia kohti kivihiiletöntä energiantuotantoa. Olemme hyvässä vauhdissa, mutta vielä on paljon tehtävää, isoja haasteita ja päätöksiä edessä.”

Todennäköisin seuraava askel on jätevoimalan laajennus, jonka ympäristövaikutusten arviointiohjelma käynnistyi viime vuonna. Ennen investointipäätöksen tekoa selvitetään vielä monia asioita kuten hankkeen taloudellista kannattavuutta ja riskejä.

Jätevoimalan laajennuksen jälkeen vuorossa voisi olla biomassan käytön lisääminen Martinlaakson voimalaitoksella tai lämpökeskuksilla. Polttoainevaihtoehtoja olisivat mm. puuhake, biohiili ja pelletti. Myös hukkalämmön hyödyntämisessä ja energian varastoinnissa on avautumassa mielenkiintoisia mahdollisuuksia teknologian kehittymisen myötä.

Jäte- ja biokapasiteetin lisääminen näyttävät siis varteenotettavimmilta vaihtoehdoilta hiilivoiman korvaajiksi. Kivihiilen käytön lopettamisella tavoitellussa aikataulussa olisi voimakkaita positiivisia ilmastovaikutuksia.

”Fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossamme vähenisi tällöin dramaattisesti, 10 – 15 prosentin tasolle viime vuoteen verrattuna. Hiilidioksidipäästöt putoaisivat noin 50 – 60 prosenttia viime vuodesta.”

Tuulivoima kehittynyt harppauksin

Martinlaakson biovoimalan rakentaminen oli Vantaan Energian merkittävin ilmastoteko vuonna 2018. Hyväksi kakkoseksi voitaisiin nostaa tuulivoimatuotannon tuntuva kasvu. Vantaan Energian osittain omistamat tuulivoimayhtiöt avasivat uusia tuulipuistoja, joiden tuotanto pääsi täyteen vauhtiin.

”Tuulisähkön määrämme kasvoi peräti 60 prosenttia. Vajaassa viidessä vuodessa olemme viisinkertaistaneet tuulivoimakapasiteettimme”, Vartia kertoo.

Uusia hankkeita käynnistynee tämän vuoden aikana.

Tuulivoima on vahvassa nosteessa: teknologia on kehittynyt isoin harppauksin ja samalla energiamuodon kustannuskilpailukyky on vahvistunut.

”Tuulisähkön tuotannossa noustaan yhä korkeammalle isommilla yksiköillä, ja laitteista saadaan enemmän energiaa. Kehitys on ollut odotettuakin nopeampaa.”

Vantaan Energia hankki viime vuonna Norjasta lisää vesivoimaomistusta osakkuusyhtiönsä Svartisen Holdingin kautta. Vesivoima on tärkeä energiamuoto tulevaisuudessakin, ja juuri Norjassa lienevät Pohjolan parhaat mahdollisuudet vesivoimaomistuksen kasvattamiseen.

”Suomessahan ei uutta vesivoimaa juurikaan rakenneta. Jotta tässä maassa saisi hankittua lisää vesivoimaa, jonkun muun pitäisi olla valmis luopumaan siitä.”

2020-luvulla ydinsähkön tuotantoon on Suomessa tulossa kaksi uutta reaktoria. Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 on tarkoitus ottaa kaupalliseen käyttöön ensi vuoden alussa ja Fennovoiman Hanhikivi 1 tämän hetken arvion mukaan vuonna 2028. Vantaan Energia on hankkeissa mukana.

”Pidän ydinvoimaa yhtenä tärkeänä työkaluna pakissa, jolla pyrimme taklaamaan ilmastonmuutosta.”

Vuonna 2018 uusiutuvan energian osuus Vantaan Energian tuotannosta oli vajaat 40 prosenttia. Kun sen päälle lasketaan jonkin verran ydinvoimaa, saadaan hiilineutraalin tuotannon osuudeksi runsaat 40 prosenttia. Loput noin 60 prosenttia olivat lähinnä jätettä, kivihiiltä ja maakaasua.

Tavoitteena on kasvattaa uusiutuvan energian osuus 60:een ja hiilineutraalin tuotannon 80 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

”Näillä näkymin merkittävimmät energianlähteemme olisivat silloin kierrätykseen kelpaamattomat jätteet, biomassa ja vesi.”