”Sähkönjakelun varmistaja”

Jonne Kiuru

Kytkijä Jonne Kiurun työnä on pitää huolta siitä, että vantaalaisasiakkaat saavat tarvitsemansa sähkön. Elokuussa 2017 kytkentähommiin piti ottaa moottorisaha mukaan.

Lauantaina 12. elokuuta, Kiiran päivänä, Kiuru odotteli kotonaan meteorologien ennustaman ukkosmyrskyn saapumista Vantaalle, kymmenen minuutin lähtövalmiudessa.

”Olin sopivasti päivystysvuorossa, joten minua ei tarvinnut hälyttää erikseen apuun.”

Hän on yksi Vantaan Energia Sähköverkkojen kuudesta kytkijästä ja kolmesta koestajasta, joita tarvittiin palauttamaan Kiiran katkomia sähköjä.

Heti iltaseitsemän jälkeen alkoi rytistä. Syöksyvirtauksia sisältänyt rajuilma pyyhkäisi Uudenmaan poikki ja vei sähköt monelta vantaalaiselta. Enimmillään sähköttä oli noin 1600 asiakasta.

”Välittömästi ensimmäisen puun kaaduttua linjoille vuoromestari soitti käyttökeskuksesta, että nyt lähdet Petikkoon. Vettä tuli aivan tajuttomasti ja salamat välkkyivät joka puolella”, Kiuru muistelee.”

Tilanne maastossa näytti hurjalta: puita oli rojahtanut linjan päälle, sähköpylväitä mennyt poikki ja johtoja pudonnut maahan. Kyseessä oli runkoverkkoon kuuluva 20 kilovoltin keskijännitelinja, joka kulki metsässä monta kilometriä. Runkoverkon viat korjataan ensimmäiseksi, jotta mahdollisimman suurelle määrälle asiakkaita saadaan nopeasti sähköt takaisin.

”Aina kun saamme korjattua 20 kV:n johtolähdön, sähköt palautuvat laajalla alueella.”

Asiakkaille tiedotettiin korjausten edistymisestä sosiaalisessa mediassa ja yhtiön verkkosivuilla.

Käyttökeskuksessa nähdään tietokoneen ruudulta, missä vaurioituneet verkon kohdat suurin piirtein sijaitsevat. Tarkkaa vikapaikkaa ryhdytään rajaamaan muuntamoihin ja pylväisiin asennetuilla erottimilla, joilla saadaan osia verkosta irrotettua sähkönjakelun piiristä. Erottimien käyttämiseen kaivataan kuitenkin käsipareja.

”Me olemme niitä kavereita, jotka käyvät vääntämässä erotinta maastossa auki- tai kiinniasentoon.”

Vikapaikkojen etsintää hidastivat teille kaatuneet puut. Erottimelle piti kävellä parikin kilometriä, koska autolla ei lähemmäksi päässyt.

Työnjohtajana toimi käyttökeskuksessa oleva vuoromestari viranomaisradioverkko Virven välityksellä. Ainuttakaan erottimenvääntöä tai muuta ns. käyttötoimenpidettä ei keskijänniteverkossa tehdä ilman hänen lupaansa.

”Vuoromestari ilmoitti minulle, että erotin numero se-ja-se, saa avata. Toistin ilmoituksen ja suoritin toimenpiteen”, Kiuru kertaa vuoropuhelua.

Kun runkoverkko oli saatu kuntoon, kello lähestyi puoltayötä. Oli aika kääntää katseet 0,4 kilovoltin pienjännitelinjoihin, joiden piirissä oli monia yksittäisiä asiakkaita. Kiuru haki autosta moottorisahan ja valaisimet. Puunpoistokin kuuluu päivystysrinkiläisten toimenkuvaan.

”Ensin poistetaan puut maahan pudonneiden johtojen päältä, ja sen jälkeen ryhdytään parsimaan linjaa kasaan jatkosholkeilla ja uusilla johdonpätkillä. Kun johto on saatu korjattua, se nostetaan takaisin ilmaan ja palautetaan sähköt.”

Avuksi raivaustöihin saatiin ammattimetsureita, ulkopuolisia urakoitsijoita ja vapaapalokuntalaisia. Ennen sahan käyntiin kiskaisemista kytkijä varmisti, ettei johdoissa kulkenut sähköä. Lisähenkivakuutukseksi linja maadoitettiin. Turvallisuussyistä puiden poistoa ei ylipäänsäkään saa tehdä yksin. Vasta aamukuuden jälkeen Kiuru pääsi kotiin nukkumaan palatakseen taas iltapäivällä verkonkorjaukseen.

Rakennamme uutta, huollamme vanhaa

Sähkönjakelun suurhäiriöt ovat onneksi harvinaisia, mutta verkon kunnossapidossa ja uudistamisessa riittää tekemistä ympäri vuoden. Jotta urakoitsijat pääsevät rakentamaan uusia muuntamoita ja kaapelireittejä, kytkijät poistavat jännitteen tarvittavalta osalta runkoverkkoa. Kytkijä tilataan paikalle myös silloin, kun omakotitalossa siirretään sähkökeskus toiseen paikkaan. Sähköliittymiä on Vantaalla reilusti yli satatuhatta, joten jossain on aina saneerattavaa.

”Kun asiakas on tilannut liittymän, meidän velvollisuutemme on varmistaa, että sähkö tulee perille hyvälaatuisena ja kaikkina ajankohtina”, Jonne Kiuru kiteyttää.

Vantaan Energia Sähköverkkojen jakelualueella on noin 1 300 muuntamoa ja yli neljätuhatta jakokaappia, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Normaalisti kytkijät toimivat työpareina ja saavat suunnitella työpäivänsä kulun varsin itsenäisesti. Huollettavista muuntamoista heille annetaan lista yhdellä kertaa koko vuodeksi.

”Listalla voi olla 140 muuntamoa. Vuoden aikana käymme tarkastamassa niistä jokaisen, ja huollamme ne, jotka huoltoa tarvitsevat.”

Huollon ajaksi käynnistetään varavoimakone, joten asiakkailla pysyvät sähköt koko ajan.

Kytkijät ja koestajat muodostavat yhteisen päivystysringin, joka hoitaa vikapäivystystä vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Normaalityöaikana kytkijät keskittyvät verkon ja koestajat sähköasemien kunnossapitoon. Päivystysaikana huolehditaan kuitenkin molemmista. Vianpaikannuslaitteilla voidaan näyttää tarkasti, missä kohtaa maakaapelia vika piilee. Maata ei tarvitse kaivaa auki yhtään enempää kuin on tarpeen.

”On pieniä ja isoja vikoja, ja kaikkia asiakkaita autetaan. Tarvittaessa turvaudumme korvauskaapeliin, jotta sähköt saadaan palautettua mahdollisimman pian.”

Sääilmiöistä aiheutuvia jakeluhäiriöitä ehkäisee verkon korkea maakaapelointiaste: Vantaan keskijännite- eli runkoverkosta oli v. 2017 maakaapeloitu 91 prosenttia, ja pienjänniteverkonkin kaapelointiaste oli 86 %.