”Uusi talo, uudet tavat”

Henkilöstö – ja viestintäjohtaja Mervi Suorsa ja kiinteistöpäällikkö Hannu Turpela

Vantaan Energian uusi toimitalo tehdään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Rakennusteknisiä uudistuksiakin suurempi muutos on luvassa työskentelytapoihin.

Uusi rakennus nousee Koivuhaan kaupunginosaan, Tikkurilan lähelle, aivan samalle paikalle missä vanhakin toimitalo seisoi. Vuodelta 1972 peräisin ollut vanhin osa purettiin kokonaan, ja 1989 valmistuneesta uudissiivestä pystyyn jätettiin vain runko. Kiinteistöpäällikkö Hannu Turpela kertoo, että vanhan rakennuksen peruskorjaus olisi osoittautunut huonoksi vaihtoehdoksi.

”Koska vanhin osa kiinteistöstä oli jo yli 40 vuotta vanha, ongelmapaikkojen korjaaminen ei olisi ollut enää kustannustehokasta. Talotekniikka alkoi olla tiensä päässä, oli ilmavuotoja ja viitteitä sisäilmaongelmista.”

Kesäkuussa 2016 henkilöstö muutti pois väistötiloihin purku- ja rakennustyömaan tieltä.

Vastuullinen vuokralainen

Tontti ja uusi toimitalo on myyty kiinteistösijoitusyhtiölle, ja Vantaan Energian väki palaa takaisin Peltolantielle uusiin tiloihin vuokralle loppukesällä 2017. Energiayhtiöllä on joka tapauksessa iso rooli rakennushankkeen ohjaamisessa. ”Meidän täytyy pitää talosta huolta ihan kuin omastamme. Maksamme kunnossapito- ja ylläpitokustannukset”, Turpela tiivistää.

Pääurakoitsijaksi valikoitui Fira Oy, ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 15,4 miljoonaa euroa. Budjetissa ja aikataulussa on pysytty hyvin. Suunnittelun ja toteutuksen ohjenuoraksi otettiin kansainvälisesti tunnettu LEED-ympäristösertifikaatti (Leadership in Energy and Environmental Design), jonka myöntää amerikkalainen U.S. Green Building Council. Sertifikaatti tuo rakennushankkeeseen kestävän kehityksen näkökulman. Tavoiteltavat hyödyt liittyvät ympäristön ohella terveyteen ja taloudellisuuteen. Uudesta toimitalosta tulee erittäin energiatehokas. ”Esimerkiksi lämmön talteenottojärjestelmät ja ikkunatiiviydet ovat ihan toista luokkaa kuin vanhassa rakennuksessa.”

Led-valaistusta ohjataan liiketunnistimin, ja automatiikka reagoi päivänvalon vaihteluihin. WC-tiloihin tehdään vettä säästäviä teknisiä ratkaisuja.”

Vanha pähkinäpuu

Rakennusmateriaalien ympäristökuormituksen tulee olla vähäinen, eikä niistä saa tulla terveydelle haitallisia päästöjä. Julkisivuun integroidaan 80 neliömetriä aurinkopaneeleita, jotka tuottavat sähköä toimitalon käyttöön. Sähköautojen yleistyminen huomioidaan latauspaikkoja rakentamalla, ja maan sisään tehdään putkitukset valmiiksi mahdollisia lisäpaikkoja varten.

Piharakentamisessa huomioidaan luonnon monimuotoisuuteen ja sadeveden kulkeutumiseen liittyviä seikkoja. ”Veden kulkua viivästytetään siten, ettei se virtaa asfalttipintoja pitkin suoraan sadevesikaivoihin. Tontille tehdään viheralueita, missä veden virtausta sadevesiverkostoon viivästytetään. Tällä toimenpiteellä estettään viemäriverkoston ylikuormitus.”, Turpela selvittää.

Kaikkea tontin vanhaa puustoa ei pystytä säilyttämään, mutta yksi on ja pysyy: vuosikymmenten aikana puumaiseksi varttunut Mantsurianjalopähkinäpuu pyritään säilyttämään piha-alueella. ”Meillä oli tahtotila, että jotain vanhaa luontoa jäisi tontille, koska ympäristö muuttuu merkittävästi rakentamisen seurauksena.”

Teollisuusmaiset varastorakennelmat toimitalon vierellä vaihtuvat uusiin asuintaloihin. Alueen asukkaita miljöön muuttuminen miellyttää, sillä naapurustossa on paljon pientaloja ja mm. päiväkoti.

Vaihtuva työpiste

Uudessa rakennuksessa toimistotöitä tehdään uudella tavalla.

”Hyvin harvalla työntekijällä on enää omaa nimettyä työpistettä, vaan paikka valitaan kulloisenkin tehtävän mukaan”, viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa valottaa.

Keskustelevaan ryhmätyöhön on omat tilansa, ja keskittymistä vaativia töitä voi mennä tekemään hiljaisiin tiloihin, joissa esim. puhelimeen puhuminen on pannassa.

Suorsa luonnehtii muutosta todella isoksi. ”Nimetty paikka on vain niillä 20 prosentilla ihmisistä, jotka tarvitsevat työssään tiettyä laitteistoa tai papereita päivittäin.”

Muutokseen on valmistauduttu jo parin vuoden ajan mm. siten, että mahdollisimman vähän asioita viedään enää paperille. Tiedot tallennetaan tietojärjestelmiin, mikä osaltaan helpottaa liikkumista ja työpisteen vaihtamista. Uusien menetelmien omaksuminen koituu asiakkaidenkin eduksi.

”Ihmiset haluavat asioida enemmän ja enemmän sähköisesti. Myös meidän täytyy osata toimia modernilla tavalla, jotta pystymme kehittämään uudenlaisia palveluita asiakkaillemme.”

Kustannustehokkuudestakin on kysymys: on turha maksaa nimetyistä toimistoneliöistä, jotka ovat suuren osan päivää tyhjillään työtekijöiden liikkumisen vuoksi.

Vapaus valita

Viestintä- ja henkilöstöjohtajan näkökulmasta muutos ei merkitse menettämistä vaan saamista.

”Parasta uudessa toimintatavassa on juuri se, ettei työntekijä ole enää kiinni nimetyssä työpisteessä, vaan hän voi itsenäisesti valita missä ja kenen vieressä työskentelee.”

Liikkuvaa työskentelyä on harjoiteltu Heidehofintien väistötiloissa Tikkurilassa, ja keskinäisen kommunikaation on havaittu lisääntyneen ihan itsestään. Kokoustarve on vähentynyt, kun ihmiset keskustelevat ja sopivat asioista kohdatessaan työtiloissa. Jos työkaverilla on oma huone, ei sinne tule helposti mentyä, ellei ole asiaa. ”Vuorovaikutus laajenee, kun istut eri ihmisten kanssa. Kollegoihin ja heidän työskentelyynsä tutustuu toisella tavalla, ja yksittäisen työntekijän ymmärrys yrityksen toiminnasta lisääntyy.”

Innostava ja pelottava muutos

Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia ja suhtautuvat työtapojen muutokseen eri tavoin.

”Uuden opettelu vaatii uutta asennoitumista ja ehkä myös epämukavuusalueelle menemistä. On ihmisiä, jotka innostuvat nopeasti ja lähtevät heti mukaan, ja on ihmisiä, jotka ovat varovaisempia ja pitäytyisivät ennemmin vanhoissa toimintatavoissa”, Suorsa tietää.

Muista yrityksistä kuultujen kokemusten perusteella enemmistö työntekijöistä sopeutuu hyvin liikkuvaan toimistotyöhön. ”Puolen vuoden päästä suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, etteivät he haluaisi missään nimessä palata vanhaan.”

Hannu Turpela arvioi, että uudenlainen työympäristö vaatii uusia pelisääntöjä ja niiden kunnioittamista.

”Hiljaisissa tiloissa ei oikeasti voi tehdä melua tuottavia töitä. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen on edellytys sille, että uudistus saadaan toimimaan käytännössä.”