Siirry sisältöön

”Työturvallisuutemme nousi uudelle tasolle”

Toimitusjohtaja Jukka Toivonen

Otimme vuonna 2019 suuria edistysaskeleita niin työturvallisuudessa, fossiilisista polttoaineista irtaantumisessa kuin liiketoiminnan kehittämisessäkin. Toimitusjohtaja Jukka Toivosen mukaan mahdollisuutemme valtakunnalliseen kasvuun ja asiakaspalvelun kehittämiseen vahvistuvat uusien yritysjärjestelyjen myötä.

Jos yritysvastuun näkökulmasta pitäisi viime vuodelta nostaa yksi saavutus ylitse muiden, Toivonen valitsisi työturvallisuuden paranemisen. Menetettyjä työtunteja kuvaava suhdeluku puolittui 2017-18, ja sama tapahtui jälleen 2018-19. Tapaturmataajuudeksi eli tapaturmien määräksi miljoonaa työtuntia kohti tuli koko konsernissa alle viisi. Lukema on Vantaan Energiassa kaikkien aikojen alhaisin. ”Enää ei ole kovan kaverin merkki, ettei käytä suojavarusteita. Fiksuja ovat ne, jotka hoitavat hommat turvallisesti.”

Työhyvinvointiin kuuluu turvallisuuden ohella työssä jaksaminen sekä fyysisesti että henkisesti. Aiomme jatkossa panostaa enemmän varhaiseen välittämiseen. ”Meidän on puututtava ajoissa asioihin, jotka saattavat johtaa poissaoloihin tai vaikeuksiin pärjätä työelämässä. Myös osaamisen kehittämiseen täytyy kiinnittää enemmän huomiota, koska toimintaympäristömme muuttuu koko ajan mm. digitalisaation vaikutuksesta.”

Hyväksi kakkoseksi Toivosen vastuullisuus-rankingissa nousevat tekomme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. ”Puolitimme fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen ja maakaasun käytön energiantuotannossamme edellisvuodesta, mikä on todella merkittävä muutos. Samalla hiilidioksidipäästömme vähenivät tuntuvasti.”

Olemme tehneet viime vuosina isoja ympäristöinvestointeja, jotka ovat osoittautuneet taloudellisesti kestäviksi sekä asiakkaidemme, että yhtiömme kannalta. Lämmön hinta ja sähkön siirtohinta ovat pysyneet Vantaalla vakaina. Oma liiketoimintamme on ollut kannattavaa. Viime tilikaudella ylsimme historiamme toiseksi parhaaseen tulokseen.

”Yhdessä olemme voittajia”

Vantaan Energia on ollut yksi Suomen suurimmista sähkön vähittäismyyntiyhtiöistä. Siitä huolimatta teimme päätöksen lähteä mukaan uuteen valtakunnalliseen sähkönmyyntiyhtiöön, joka aloitti toimintansa 1. 4. 2020. Perustamissopimuksen allekirjoitti syyskuussa 2019 meidän lisäksemme yhdeksän energiayhtiötä Lahdesta, Porista ja Oulun seudulta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto antoi yritysjärjestelylle hyväksyntänsä lokakuussa. Myyntiyhtiön rinnalle perustimme yhteisen palveluyhtiön hoitamaan laskutusta ja asiakaspalvelua.

Yhteistyön pontimena on kiristyvä kilpailu hajaantuneilla sähkömarkkinoilla. Suomessa toimii noin 70 sähkönmyyjää, mikä on suuri määrä sähkön tyyppiselle tuotteelle. Yritysostot ja yhdistymiset näyttävät väistämättömiltä jatkossakin. ”Totesimme strategisessa tarkastelussamme, että jos jatkamme yksin sähkön vähittäismyynnissä, rahkeemme loppuvat palvelukehityksessä ja toiminnan digitalisaatiossa. Pelkästään omin voimin emme pysty luomaan asiakkaillemme sellaista palvelutarjontaa ja -kokemusta, mitä voittajayhtiön on pystyttävä tulevaisuudessa tarjoamaan”, Toivonen perustelee.

Uusi myyntiyhtiö on jo lähtötilanteessa maamme kolmanneksi suurin sähkön vähittäismyyjä ja tavoittelee vahvaa kasvua. Nousemme sähkönmyyjinä uudelle tasolle. ”Yhteisyritys on paljon tehokkaampi toimija kuin kukaan meistä yksinään. Tämä tarkoittaa alhaisempaa kustannustasoa ja parempaa hintakilpailukykyä eli edullisempaa sähköä asiakkaillemme.”

Irti fossiilisista mahdollisimman pian

Uutisotsikoihin nousimme ilmoituksellamme luopua kivihiilen käytöstä jo vuonna 2022, kolme vuotta suunniteltua aikaisemmin. Laki kieltää kivihiilen energiakäytön Suomessa 2029 alkaen. Vaikka roolimme maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjumisessa on varsin rajallinen, kansallisella tasolla olemme merkittävä tekijä. ”Jos meillä on mahdollisuus vähentää hiilidioksidipäästöjä nopeasti, miksi emme sitä tekisi?”

Suurin yksittäinen mahdollistaja hiilen hyvästelylle nopeutetulla aikataululla on jätevoimalan laajentaminen. Muitakin toimia tarvitaan. Monipuolistuvasta portfoliostamme löytyy paitsi tuuli-, vesi- ja ydinvoimaa, myös ison mittakaavan maalämpöä sekä hukkalämmön talteenottoa. Kun uusi jätevoimalaitos saadaan käyttöön, pitää ulkolämpötilan pudota reilusti pakkasen puolelle ennen kuin joudumme turvautumaan maakaasuun. ”Koviinkin pakkasiin on varauduttava. Toistaiseksi varalämmönlähteemme on maakaasu, mutta pyrimme luopumaan siitäkin”, Toivonen sanoo.

2019 tuotantoon otettu Martinlaakson biovoimala on jo itsessään kiertotalouden ilmentymä. Vuonna 1975 valmistunut muuntautumiskykyinen kattila on nähnyt vuosien varrella raskasta polttoöljyä, maakaasua ja nyt puuhaketta. Investointinakin ”biotuunaus” oli mitä onnistunein. ”Saimme sen suunnilleen puoleen hintaan uuteen kattilaan verrattuna, mutta tinkimättä toiminnallisista ja taloudellisista hyödyistä.”

Palamisen tehostamiseksi sekä kattilan suojaamiseksi likaantumiselta ja korroosiolta puuhakkeeseen sekoitetaan noin 10 prosenttia turvetta. ”Seuraamme tiiviisti, miten kattila kuluu ja käyttäytyy nykyisillä polttoaineilla. Sen perusteella analysoimme, millä aikataululla pystyisimme lopettamaan turpeen käytön.” Vielä emme tiedä, kuinka tarpeellista tai välttämätöntä turve polttoteknisesti on. ”Turpeen poisto prosessista ilman ennakkotutkimusta olisi vähän sama kuin jos laskisi polttomoottoriautosta öljyt ulos ja kokeilisi, kuinka pitkälle sillä voi sen jälkeen ajaa.”

Puolitimme päästömme 2010-luvulla

Samalla kun olemme korvanneet hiiltä ja kaasua energiantuotannossa jätteellä ja biomassalla, hiilidioksidipäästömme ovat pudonneet vauhdilla. Ennen jätevoimalan käynnistymistä vuonna 2014 päästömme olivat noin 900 000 tonnia vuodessa, 2018 enää 650 000 tonnia. Viime vuonna vähensimme päästöjämme 210 000 tonnia, pääasiassa biovoimalan käyttöönoton seurauksena. Tällä hetkellä vuosipäästömme ovat siis noin 440 000 tonnia. Seuraava iso leikkaus on luvassa jätevoimalan laajennuksen valmistuessa 2022.

Olemme osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja EPV Tuulivoima Oy:ssä. Tätä kautta olemme merkittävä päästöttömän tuulisähkön tuottaja. ”Tuulivoima kasvaa Suomessa kovaa kyytiä, ja investoimme siihen vahvasti vuosittain. Energia-alan siirtymä fossiilista uusiutuviin energialähteisiin on ollut nopea erityisesti tuulivoiman lisääntymisen myötä.”

Tuulivoiman kannattavuuden vahvistumisesta kertoo, että kahta viime vuonna käynnistettyä tuulipuistohankettamme viedään eteenpäin ilman valtion tukea. ”Teknologian kehitys on päätä huimaavaa. Tuulivoimalat rakennetaan yhä korkeammiksi, jolloin ne pääsevät paremmin tuuleen kiinni. Samanaikaisesti generaattoreiden tehot kasvavat.”Kun vielä yksikkökustannuksetkin alenevat, tahtoo jokainen uusi projekti olla edellistä parempi kaikilla mittareilla.

Kiertotaloudesta rakennamme liiketoimintamme uutta tukijalkaa. Jätevoimalan laajennuksen esisuunnitteluvaiheessa teimme perusteellisen arvion jätemäärien kehityksestä. ”Resurssitehokkuus kasvaa ja kierrättäminen tehostuu, mutta kierrätyksen jälkeinen polttokelpoinen jäte ei ole ihan heti katoamassa mihinkään. Jätteen energiakäytön kapasiteettia lisäämällä voimme vaikuttaa siihen, ettei jätettä tarvitse viedä ulkomaille poltettavaksi eikä tuoda fossiilisia polttoaineita Suomeen.”

Jukka Toivonen katsoo, että Vantaan Energialla on tärkeä ja kasvava rooli kiertotalousketjussa aikana, jolloin jätteen kuskaaminen kaatopaikalle ei ole enää vaihtoehto. ”Jotta jäteoperaattorit ylipäänsä pystyvät ottamaan vastaan asiakkaidensa jäte-eriä, heillä täytyy olla tiedossa paikka, jonne uusiokäyttöön kelpaamattoman materiaalin voi viedä. Olemme mahdollistaja kiertotaloustoiminnalle.”