Roskien lajittelu kannattaa! Todistimme sen tieteellisesti.
Olemme panostaneet jo vuosia erityisesti kiertotalouden neuvontatyöhän. Jätevoimalavierailuilla käy vuosittain noin 4 000 vierailijaa ja roskapoliisimme tavoittanut vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Sekä jätevoimalavierailulle, että roskapoliisin oppitunnilla opitaan lajittelusta, kierrätyksestä, kestävästä elämäntavasta sekä jätevoimalan toiminnasta ja jätteen energiahyötykäytöstä. Vuonna 2019 selvitimme lisäksi lajittelun ilmastovaikutukset VTT:n kanssa.
Ahkeralla lajittelulla on mahdollista pienentää omaa ilmastokuormaansa oleellisesti
Selvitimme lajittelun oikeat ilmastovaikutukset yhteistyössä VTT:n työryhmän kanssa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ahkeralla lajittelulla on mahdollista pienentää omaa kokonaispäästömääräänsä oleellisesti.
VTT:n työryhmä laski ahkeran lajittelijan sekä peruslajittelijan hiilijalanjäljen eron. Tällä haluttiin selvittää onko lajitteluaktiivisuudella oikeasti vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään?
Mutta mitä tarkoittaa hiilikädenjälki? Palataanpa peruskäsitteisiin.
Hiilijalanjälki on tuttu termi. Se kuvaa esimerkiksi tietyn tuotteen tuottamia ilmaston lämpenemistä aiheuttavia kasvihuonekaasuja koko tuotteen elinkaaren ajalta. Elinkaarella tarkoitetaan muun muassa tuotteen raaka-aineiden hankintaa, sen valmistamista ja kuljetuksia. Ja tuotteen käyttämistä sekä lopulta loppukäsittelyä eli kierrätystä, polttamista tai kaatopaikalla käsittelyä.
Mitä suurempi tuotteen hiilijalanjälki on, sitä suurempi on sen ilmastoa lämmittävä vaikutus.
Hiilikädenjälki taas kuvaa organisaation tai yksilön aikaansaamaa positiivista vaikutusta ilmastopäästöihin.
Ilmasto siis pitää hiilikädenjäljen kasvattamisesta. Siinä missä hiilijalanjälki kuvaa negatiivista ilmastovaikutusta, hiilikädenjälki kuvaa positiivista muutosta. Hiilikädenjälki syntyy, kun autat omalta osaltasi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi ahkeralla lajittelulla pienennät jätehuoltomme ilmastokuormaa merkittävästi.
Mitä tässä tutkimuksessa sitten tutkittiin?
VTT selvitti onko lajittelulla oikeasti vaikutusta ilmastonmuutokseen. Tätä tutkittiin vertaamalla ahkeran lajittelijan ja peruslajittelijan hiilijalanjäljen eroa.
Peruslajittelija on kirjaimellisesti perustason lajittelija, joka palauttaa panttipullot kauppaan, kierrättää tekstiilit ja paperijätteen, sekä toimittaa vaaralliseksi luokitellun jätteen asianmukaisesti jatkokäsittelyyn. Ahkera lajittelija taas kierrättää näiden lisäksi muovipakkaukset, lasipakkaukset, pienmetallin, biojätteen sekä kartonki/pahvipakkaukset.
Tutkimuksen tulos on selkeä! Ahkera lajittelija pienentää merkittävästi omaa hiilijalanjälkeään ja samalla koko jätehuollon hiilijalanjälki pienenee. Ahkeran lajittelijan hiilijalanjälki on alle puolet peruslajittelijan hiilijalanjäljestä. Ahkeralla lajittelulla kasvatetaan hiilikädenjälkeä eli tehdään tekoja ilmaston hyväksi!
Suurimmat erot hiilijalanjälkeen syntyvät biojätteestä ja metallista. Molemmissa jätelajeissa ahkeran lajittelijan päästöt ovat vain 10 % peruslajittelijan päästöistä.
Mitä tästä kaikesta opimme?
Elämme IPCC-raportin jälkeistä aikaa. Viimeistään nyt koko maailma on havahtunut siihen, että meidän on otettava kaikki mahdolliset keinot — niin isot kuin pienetkin — käyttöön ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Me Vantaan Energialla teemme isoja tekoja hiilineutraalin tulevaisuuden puolesta, esimerkiksi luovumme kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Samalla kannustamme kaikkia tekemään arkielämässä voitavansa, sillä pienistäkin puroista kasvaa suuria jokia.
Hiilikädenjälki-projekti osoittaa, että roskien lajittelu kannattaa, todella! Ahkerasti lajittelevan jätteistä aiheutuva hiilijalanjälki on alle puolet peruslajittelevan hiilijalanjäljestä. Ahkeralla lajittelulla on mahdollista pienentää jätehuollon hiilijalanjälkeä oleellisesti. Ahkeran lajittelijan hiilikädenjälki on 288 kg CO2e / vuosi!
Kierrätyksestä saatava hyöty ei vaadi elintapamuutoksia esimerkiksi ruokavalion, asumisen tai liikkumisen suhteen eli mukavuuksista ei tarvitse tinkiä kierrättämisen takia. Siksi kierrättäminen on ehdottomasti kannattava ilmastoteko!