”Aurinkosähköä lämpökeskusten tarpeisiin”

Petri Penttinen ja Eero Pyhäranta

Olemme asentaneet yhteensä 180 aurinkosähköpaneelia kahden lämpökeskuksemme katoille. Näin vantaalainen kaukolämpö on taas piirun verran ilmastoystävällisempää.

Kaukolämpökeskukset ovat eräänlaisia varavoimaloita, jotka pidetään käynnissä vain talven kylmimpinä pakkaspäivinä ja isojen voimalaitostemme huoltoseisokkien aikana. Näin varmistamme, että asiakkaillamme riittää lämpöä ja lämmintä käyttövettä kaikissa tilanteissa. Polttoaineena lämpökeskuksissa käytetään maakaasua, paitsi lentokentän lämpökeskuksessa kevyttä polttoöljyä huoltovarmuussyistä.

”Ajatus lämpökeskusten varustamisesta aurinkopaneeleilla syntyi, kun mietimme uusia keinoja hiilineutraaliustavoitteemme edistämiseen kaukolämmön osalta”, projektipäällikkönä toiminut tuotekehitysasiantuntija Petri Penttinen Vantaan Energiasta taustoittaa. Lämpökeskukset tarjoavat otolliset puitteet aurinkosähkön paikalliseen tuotantoon: päivä pääsee paistamaan esteettömästi kerrostalon korkuisten rakennusten avarille katoille.

”Aurinkosähköjärjestelmien asentaminen lämpökeskuksiin on hieno konsepti, jolla saamme buustattua ilmastoystävällistä jätteen ja biomassan hyödyntämiseen perustuvaa kaukolämpöä”, aurinkoenergian tuotepäällikkö Eero Pyhäranta hehkuttaa. Projektisuunnittelu käynnistyi keväällä 2019, ja kesän aikana sovittiin asennustöiden aikataulusta pääurakoitsija Naps Solar Systemsin kanssa. Paneeleita ryhdyttiin sovittelemaan kahden kaukolämpökeskuksen katolle loppuvuodesta.

Pyhäranta kertoo, että kohteet valikoituivat kattavan vertailun perusteella. ”Kävimme läpi kaikki lämpökeskuksemme löytääksemme tarkoitukseen parhaiten soveltuvat kohteet. Päädyimme Helsinki-Vantaan lentokentän ja Variston kaukolämpökeskuksiin, koska niissä saamme suurimman hyödyn aurinkosähköstä.”

Valitut kohteet ovat uudehkoja kiinteistöjä, joiden katotkin ovat hyvässä kunnossa. Peukalosääntönä pidetään, että mikäli kiinteistössä on tarpeen tehdä kattoremontti viiden vuoden sisällä, kannattaa paneelit laittaa vasta sen jälkeen. Sydäntalvi ei tavallisesti ole parasta aikaa aurinkosähköjärjestelmien asentamiseen katoille kertyvän lumen ja jään takia, mutta talvella 2019-20 ei lumesta eikä pakkasesta ollut tietoakaan. Lentokentän lämpökeskuksessa paneelit kytkettiin päälle tammikuussa 2020 ja Varistossa noin kuukautta myöhemmin.

Investointien tulee olla kannattavia

Lentokentän kaukolämpökeskuksen katolle tuli 120 paneelin järjestelmä, jonka huipputeho on 37,2 kilowattia. Paneelit tuottavat vuodessa noin 30 megawattituntia eli 30 000 kilowattituntia aurinkosähköä. Määrä vastaa kahden pientalon vuosikulutusta. Variston lämpökeskuksessa on puolta pienempi järjestelmä.

Kummassakin laitoksessa kuluu sähköä jatkuvasti sen verran, että paneelien tuotanto voidaan hyödyntää täysimääräisesti paikan päällä. Oman käytön maksimointi on pääperiaatteena pientalojenkin järjestelmien mitoituksessa, koska silloin aurinkosähköstä saa suurimman taloudellisen hyödyn. Lämpökeskuksissa sähköä tarvitaan mm. ilmastointi- ja automaatiojärjestelmien pyörittämiseen. Lentokentän lämpökeskuksen aurinkovoimalan kylkeen asennettiin pieni akkujärjestelmä, jonka avulla ilmaisen aurinkosähkön käyttöä voidaan ohjata niille tunneille, jolloin pörssisähkö on kalleinta.

Lämpökeskustemme aurinkosähköjärjestelmät ovat sen verran suuria energiahankkeita, että Business Finland myönsi niille 25 prosentin investointituen. Se parantaa investointien kannattavuutta tuntuvasti. ”Pääosa taloudellisesta kannattavuudesta tulee kuitenkin siitä, että tuotamme itse sähköä paikallisesti ja vähennämme sen ostamista. Lämpökeskukset ovat normaaleja kiinteistöjä siinä mielessä, että niihin ostetaan sähköä kuten muuallekin”, Penttinen toteaa.

Pyhäranta painottaa, että energiayhtiönkin on kyettävä toteuttamaan omat aurinkosähköinvestointinsa kannattavasti. ”On totta kai tärkeää, että paneelit vähentävät hiilidioksidipäästöjä, mutta samalla niiden on täytettävä energiainvestoinnille asetettavat tuottovaatimukset. Jos meillä pystytään siihen, pätee sama myös liikekiinteistöissä ja omakotitaloissa.” Lämpökeskusten aurinkovoimaloiden takaisinmaksuajaksi on laskettu alle 10 vuotta.

Vantaalla aurinkosähkön pientuotantojärjestelmät ovat yleistyneet vauhdilla. Vuoden 2019 lopussa niitä oli liitetty sähköverkkoon 459 kappaletta, kun vuotta aiemmin luku oli 275. Vaikka mitoitukset olisivat kohdillaan, syntyy kiinteistöillä paisteisina päivinä ylimääräistä aurinkosähköä, joka siirtyy yleiseen sähköverkkoon. Ylijäämän kokonaismäärä ja ennustettavuus olisivat Penttisen mukaan mielenkiintoista informaatiota energiayhtiölle.

”Ilmassa on paljon avoimia kysymyksiä, ja paneelibisneksessä käy kova kuhina. Keräämme omasta aurinkosähkön tuotannostamme dataa, jota voimme hyödyntää tulevaisuuden tuotekehityshankkeissa.”