Siirry sisältöön

”Jätevoimalan ympärille kiertotalouskylä”

Vesa Hynninen

Näemme kiertotaloudessa lupaavia liiketoimintamahdollisuuksia, joista on saatavissa isoja talous- ja ympäristöhyötyjä. Jätevoimalan ja sen laajennuksen ympärille voi rakentua kokonainen kiertotalouskylä.

Konsernistrategiassaan Vantaan Energia määrittelee visiokseen olla vuonna 2025 kivihiilivapaa, valtakunnallinen ja määrätietoisesti kasvava kiertotalousenergiayhtiö. Kivihiilestä ollaan luopumassa jo vuonna 2022. Valtakunnallisuus on vahvistunut uusien sähkönmyynti- ja asiakaspalveluyhtiöiden perustamisen myötä, ja niihin liittyy vahvoja kasvutavoitteita. Mutta mikä tekee energiayhtiöstä kiertotalousyhtiön?

”Lähestymme kiertotaloutta jätteen energiahyödyntämisen kautta. Kiertotaloustavoitteet tukevat ilmastonmuutoksen hillinnän ja resurssitehokkuuden pyrkimyksiämme. Teemme kierrätysneuvontaa, tarjoamme energiatehokkuuspalveluja ja järjestämme tapahtumia”, kehitysjohtaja Vesa Hynninen vastaa.

Liiketoiminta-alueena kiertotalous on mielenkiintoisessa ja hyvässä kehitysvaiheessa. Sen piiristä löytyy sekä kannattavaa jätehuollon perusbisnestä että vaikeammin kaupallistettavia tuotteita ja palveluita. Monien osa-alueiden bisnespotentiaalia ei ole vielä oivallettu lainkaan. Liiketoimintana kiertotalous on varsin erityyppistä kuin teollinen energiantuotanto ja -jakelu. ”Me olemme tottuneet isoihin taseisiin ja valtaviin investointeihin. Kiertotaloudessa investoinnit ovat korkeintaan keskikokoisia, ja paljon tehdään vielä henkilötyövoimalla.” Katsomme kuitenkin kiertotalouden kasvupotentiaalin niin suureksi, että se kannattaa mieltää omaksi liiketoiminta-alueekseen. ”Se voi olla jo lähivuosina samaa kokoluokkaa kuin lämpö- ja sähköverkon sekä tuotannon liiketoiminnot. Kiertotaloudesta voi löytyä iso siivu tulevaisuuden bisneksestämme.”

Jätteestä arvometalleja ja biokaasua

Energiateollisuudessa oman toiminnan materiaalitehokkuus on keskeisellä sijalla, ja teemme jatkuvasti töitä sen parantamiseksi. Vuonna 2019 selvitimme uusia kustannustehokkaita tapoja käsitellä energiantuotannossamme syntyviä tuhkia niiden hyötykäytön edistämiseksi. Tällä hetkellä tuhkaa käytetään lähinnä maarakentamisessa. Tulevaisuudessa tuhkasta voitaisiin tehdä uusia tuotteita ja jalostaa vaarallisimpiakin tuhkia turvallisempiin muotoihin poistamalla raskasmetallit niiden seasta.

Itä-Suomen yliopiston tutkijat, jotka selvittivät kanssamme tuhkien termistä puhdistamista, tekivät arvokkaan havainnon: jätevoimalan tuhkassa on enemmän metallipitoisuutta kuin käynnistyvissä kaivoksissa. Helposti eroteltavat metallinkappaleet olemme ottaneet jätevoimalassa talteen sen käyttöönotosta saakka. Jätemassassa muhii merkittävä biokaasun lähde, sillä arviolta lähes puolet kotitalouksien sekajätteestä on biojätettä. Biokaasun valmistaminen on yksi mahdollisuus, johon saatamme tarttua tulevaisuudessa.
”Mekin haluaisimme nähdä kierrätysasteen nousevan, mutta viime vuosina se on pysytellyt sitkeästi 41 prosentin tuntumassa”, Hynninen toteaa. EU:n tavoitteena on, että kierrätysaste yltäisi 50 prosenttiin vuonna 2020 ja kohoaisi viidellä prosenttiyksiköllä viiden vuoden välein.

Nykyisen jätevoimalan viereen vuonna 2022 valmistuvassa uudessa kattilalaitoksessa poltetaan kierrätystoiminnan ylijäämämateriaalia sekä syntypaikkalajittelematonta kaupan ja teollisuuden jätettä. Logistisesti erinomaisella paikalla sijaitsevan jätevoimalan ympärille olisi mahdollista luoda kokonainen kiertotalouskylä. ”Siellä voisi olla esimerkiksi lajittelukeskuksia, joista jokainen keskittyisi tietyn jätejakeen poimimiseen tai jatkojalostamiseen. Käynnistelemme jätevirtojen lajittelua kenties jo tämän vuoden aikana.”

Martinlaakson uudessa biovoimalassakin on merkille pantava kiertotaloudellinen ulottuvuus: biopolttoaineena käytetään paljon kierrätys- taikka jätepuuta sekä metsäteollisuuden sivuvirtoja. Vuonna 2019 biopolttoaineilla tuotettiin yli 500 gigawattituntia energiaa. Hiilidioksidipäästöjämme biovoimala ja muut toimemme vähensivät viime vuonna reilut 200 000 tonnia. Olemme puolittaneet päästömme kymmenessä vuodessa korvaamalla fossiilisia polttoaineita jätteellä ja biomassalla. Tulevaisuudessa hiilidioksidiakin pystytään ehkä kierrättämään. ”Hiilidioksidista ja vedystä on mahdollista valmistaa synteettisiä polttoaineita ja jopa ravinteita. Näköpiirissä on hienoja juttuja, kunhan uusien teknologioiden kustannukset painuvat riittävän alhaisiksi.”

Kiertotaloutta parhaimmillaan edustaa asiakkaidemme hukkalämmön hyödyntäminen, johon liittyvää potentiaalia kartoitimme viime vuonna. ”Vantaalla on puolenkymmentä yritystä, joiden toiminnassa syntyy merkittäviä määriä hukkalämpöä. Ne voivat hyödyntää sitä omissa prosesseissaan tai myydä sen meille – kunhan sitä ei päästetä taivaalle.” Tänä vuonna ryhdymme siirtämään kaukolämpöverkkoomme Ficolo Oy:n pilvipalvelukeskuksen hukkalämpöä.