Siirry sisältöön

”Kaikki mukaan turvallisuustyöhön”

Virpi Tienhaara ja Tami Mäkelä

Vantaan Energiassa sattui ennätyksellisen vähän työtapaturmia vuonna 2019. Onnistumisen taustalla on henkilöstön laaja osallistaminen työturvallisuuden kehittämiseen.

Töistä poissaoloon johtaneita tapaturmia koettiin koko konsernissa vain kolme kappaletta, mikä on kirkkaasti paras tulos vuodesta 2010 alkavalla tarkastelujaksolla. Edellinen ennätys oli viisi tapaturmaa vuodelta 2013. Tapaturmataajuudessa eli tapaturmien määrässä miljoonaa työtuntia kohti saavutimme historian parhaan tuloksemme, alle 5. Aiempina vuosina taajuuslukema on pyörinyt 10:n ja 15:n välillä.
Emoyhtiön puolella tapaturmia kirjattiin kaksi ja tytäryhtiö Vantaan Energia Sähköverkoissa yksi. Ainuttakaan niistä ei luokiteltu vakavaksi. Joukossa oli yksi kaatuminen, yksi liukastuminen ja yksi käsivamma. Läheltä piti -tilanteita tilastoitiin 27. Niidenkään joukossa ei ollut todella vakavia, henkeä vaarantavia tilanteita. Silti osa niistä aiheutti välittömiä toimenpiteitä.

Kaikkiin tuotanto- ja lämmönjakeluyksiköihimme perustettiin työturvallisuustiimit, joihin kutsuttiin jäseniä jokaisesta henkilöstöryhmästä. ”Ketään ei pakotettu osallistumaan. Mukaan haluttiin henkilöitä, joille työturvallisuus on luonnollista toimintaa ja jotka osaavat tarkastella tekemistämme laaja-alaisesti”, luonnehtii koneinsinööri Tami Mäkelä, joka toimii yksikkötiimin vetäjänä Martinlaakson voimalaitoksella.
Tiimi kokoontuu yleensä kerran kuussa. Palaverit pyritään pitämään epävirallisina ja keskustelevina. ”Olemme pohtineet todella hyvässä hengessä, mitä voisimme tehdä työturvallisuutemme parantamiseksi. Kokouksissa on syntynyt valmiita ratkaisuja, joita olemme ehdottaneet toimeenpantaviksi.”

Yksiköiden kehitysehdotukset käsitellään konsernin työturvallisuustiimissä, jonka jäseniä yksikkötiimien vetäjät ovat. ”Keksimme turvallisuustiimit tavallaan uudestaan ja saimme tekemiseen uutta voimaa. Nyt meillä on kanava, jonka kautta kaikki työntekijät pystyvät vaikuttamaan turvallisuuden kehittämiseen”, työsuojelupäällikkö Virpi Tienhaara iloitsee. Olennainen parannus aikaisempaan on, että konsernin turvallisuustiimille on annettu päätösvaltaa. Yksiköistä tulevat toimenpide-ehdotukset pystytään toteuttamaan nopeammin, kun niitä ei tarvitse siirtää ylemmäs linjaorganisaatiossa erillistä päätöksentekoa varten. Hyvä turvallisuusjohtaminen ylimmästä johdosta kentän esimiehiin toimii turvallisuustyön moottorina.

Riskit mietitään aina ennen töihin ryhtymistä

Työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin vaikuttavat tekijät vaihtelevat suuresti toimenkuvasta riippuen. Voimalaitosympäristössä ollaan tekemisissä kuuman veden, korkeiden jännitteiden ja vaarallisten kemikaalien kanssa. Toimitalolla taas kiinnitetään erityistä huomiota mm. työergonomiaan; 2020 toimistotyöntekijät saavat oman turvallisuustiiminsä.

Vaarallinenkaan työympäristö ei aiheuta tapaturmia, jos riskit tunnistetaan ja niihin on varauduttu asianmukaisin suojavälinein. ”Perussääntönä on, että ennen töiden aloittamista pysähdytään miettimään, mitä ollaan tekemässä ja arvioidaan työtehtävään liittyvät riskit”, Tienhaara paaluttaa. Tuumaustauon pitäminen on tärkeää silloinkin, kun kyse on tuttuakin tutummasta työstä, sillä rutinoitumisessa piilee riski. Tehtäväkohtaisen riskinarvioinnin voi tehdä hiljaa mielessään, työparin kanssa jutellen tai vähän isommalla porukalla kulloisenkin tilanteen mukaan.

2019 otimme käyttöön uuden työturvallisuuden hallintajärjestelmän, joka nopeuttaa turvallisuushavaintojen käsittelyä. Työntekijä voi kirjata huomaamansa riskin järjestelmään saman tien omalla puhelimellaan, valokuvan kera. Ilmoitusten määrä on selvästi lisääntynyt uuden kirjaustavan myötä.

Kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet käydään läpi kymmenen päivän sisällä tapahtuneesta. Yleensä tapaturmaan ei ole vain yhtä syytä. Mukana on monta pientä osatekijää, jotka sopivaan järjestykseen asettuessaan luovat olosuhteet tapaturman synnylle. Asianosaisia kuullaan muttei kuulustella. ”Tarkoitus ei ole löytää syyllisiä, vaan pureutua tapahtumaketjuun ja sitä edeltäneisiin päätöksiin. Ilmapiirin pitää olla sellainen, että ihmiset uskaltavat avoimesti kertoa mitä on tapahtunut”, Mäkelä tähdentää.

Olemme sitoutuneet energia-alan nolla tapaturmaa -tavoitteeseen ja muokanneet sen pohjalta oman tunnuslauseemme: työpäivän päätteeksi terveenä kotiin. ”Siihen kaikki kulminoituu. Pyritään tekemään jokainen työ niin hyvin, ettei mitään satu”, Tienhaara tiivistää.