Siirry sisältöön

”Sähkökatko kerran vuosikymmenessä”

Mikko Piironen ja Jussi Välimäki

Sähkön toimitusvarmuutemme ylsi uusiin ennätyslukemiin vuonna 2019. Luoteis-Vantaan ilmajohtojen vaihtuminen maakaapeliin pidentää säävarmaa sähköverkkoa 200 kilometrillä.

Kaapelointihanke varmistaa noin kahden tuhannen liittymäasiakkaamme sähkönsaannin poikkeuksellisissa sääoloissa. Projekti toteutetaan vaiheittain kahdeksassa osassa vuosina 2018-27.

Lähdimme liikkeelle Keimolan sähköasemalta elokuussa 2018. Aluksi maakaapeloitiin  Kivistön pohjoispuolisia alueita. Ensimmäinen vaihe valmistui kesäkuussa 2019, minkä jälkeen työt jatkuivat välittömästi Seutulan suunnalla. 2020 työmaa siirtyy Hämeenlinnanväylän länsipuolelle Vestran alueelle.

Projektin kakkosvaiheessakin päästiin 2019 yli puolenvälin. Vuoden loppuun mennessä oli valmiina kymmenen muuntopiiriä, jotka pitävät sisällään 10 puistomuuntamoa, noin 80 jakokaappia ja 36 kilometriä maakaapelia. ”2018-19 saimme käännettyä runsaat 200 asiakasliittymää maakaapeliverkkoon vanhasta ilmajohtoverkosta”, summaa rakennuttajapäällikkö Jussi Välimäki Vantaan Energia Sähköverkoista.

Ennen kuin kauha iskeytyy maahan, on takana jo monta työvaihetta. Suunnittelijamme laatii verkkosuunnitelman ja siihen tarvittavat laskelmat. Tämän jälkeen on vuorossa erillinen maastosuunnittelu. Maanomistajien kanssa sovitaan kaapelointireiteistä ja heille maksetaan lainmukaiset haittakorvaukset. Urakat ja materiaalit kilpailutetaan. ”Maakaapeliverkon rakentamisen näkyvin osa on maarakentamista ja kaivinkonetyötä. Verkostoasentajat vuorostaan tekevät kytkennät, kaapelin jatkamiset ja kaikki sähkötyöt.”

Vanha ilmajohtoverkko puretaan vasta sen jälkeen kun uusi kaapeliverkko on saatu valmiiksi. Ensin puretaan johtimet, orret ym. komponentit pylväitten päistä. Sitten pylväät nostetaan maasta ja kasataan työmaalle noutoa odottamaan. Lopuksi kaivuureitit maisemoidaan. Poikkeuksellisen lauhana ja vetisenä talvena 2019-20 purku- ja jälkitöitä jarrutti roudan puuttuminen; pehmeimpiin paikkoihin ei ollut menemistä painavilla koneilla.

Purkujäte kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Vanhoissa johtimissa on paljon puhdasta alumiinia ja jonkin verran kuparia. Kierrätysmetallien käyttö uusiometallien valmistuksessa säästää neitseellisiä luonnonvaroja ja energiaa. Myös teräs ja posliini otetaan talteen. Pylväät murskataan energiahakkeeksi.

Viestimme aktiivisesti töiden etenemisestä verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissamme. Kivistön kyläjuhlillakin olemme olleet kertomassa kaapelointihankkeesta. Suhtautuminen maakaapelointiin on pääsääntöisesti positiivista, samoin työstä saatu palaute.
”Ihmisistä on tietenkin hyvä, että sähkön laatu paranee ja katkot vähenevät. Työmaavaihe voi näyttää ikävältä, mutta teemme voitavamme haittojen minimoimiseksi. Palkinto tulee perästäpäin”, Välimäki vakuuttaa.

Historiallinen haamurajan alitus

Sähkömarkkinalain mukaan verkkoviat on korjattava haja-asutusalueilla 36 tunnin sisällä. ”Maakaapeloinnilla tähdätään siihen, että pystymme täyttämään lain vaatimuksen. Lopputulos on jopa vaadittua parempi. Toimitusvarmuus edellä tässä mennään”, käytönsuunnittelun päällikkö Mikko Piironen linjaa.

2019 teimme toimitusvarmuudessa kaikkien aikojen ennätyksemme: keskimääräinen sähkönjakelun keskeytysaika asiakasta kohden oli vain 1,7 minuuttia. Kahden minuutin haamuraja alittui ensimmäistä kertaa. Vuonna 2018 keskimääräinen keskeytysaika koko Suomessa oli 84 minuuttia – meillä 2,9.

Ilmajohtoverkon alueella asuvat asiakkaamme ovat tottuneet siihen, että vähintään kerran vuodessa sähköt katkeavat, joskin yleensä vain lyhyeksi aikaa. ”Kaapeliverkolla, jonka piirissä asuu reilusti yli 90 prosenttia vantaalaisista, voi mennä kymmenen vuotta ilman ainuttakaan vikaa, jopa kauemmin.” Maakaapeli kestää myös suurempaa kulutuskuormitusta kuin ilmajohto.

Sähköverkkomme kokonaispituus on noin 3 500 kilometriä, josta 90 % on jo säältä suojassa. Vuoteen 2027 mennessä kaapelointiasteen arvioidaan ylittävän 95 prosenttia. Olemme korvanneet ilmajohtoja maakaapelilla suunnitelmallisesti 1980-luvulta saakka.  ”Koska kaapelointi on osattu tehdä pitkällä tähtäimellä, se ei näy yllättävinä nousuina sähkön siirtohinnassa.” Yksi syy Luoteis-Vantaan investointiohjelman jakamiseen monelle vuodelle on hillitä hinnankorotuspaineita.

Sataprosenttista suojaa sähkökatkoilta ei maakaapelikaan pysty antamaan. Kaivinkoneet ovat suurin riskitekijä, vaikka pyrimme informoimaan maarakennusyrityksiä kaapelireittien sijainnista parhaamme mukaan yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.
”Valtaosa kaivajista toimii erittäin vastuullisesti. Niin paljon täällä kuitenkin touhutaan, että vahinkoja sattuu väkisinkin silloin tällöin”, Piironen toteaa.