”Luovumme kivihiilen käytöstä 2020-luvulla”

Toimitusjohtaja Pertti Laukkanen

Ttoimitusjohtaja3oimitusjohtaja Pertti Laukkanen, mitkä olivat yhteiskuntavastuun kannalta keskeisimpiä saavutuksia Vantaan Energiassa vuonna 2015?

 – Sähkön ja lämmön toimitusvarmuus säilyi erittäin korkealla tasolla. Taloudellinen kannattavuuskin oli hyvä, ei yhtä hyvä kuin edellisenä vuonna, mutta kuitenkin niin hyvä, että omistajat saavat osinkonsa ja henkilöstö palkkansa.

— Jätevoimalalla oli ensimmäinen täysi toimintavuosi. Verrattuna aikaan ennen jätevoimalaa, energiantuotannon hiilidioksidipäästöt Vantaalla ovat vähentyneet noin 20 prosenttia ja fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö noin 40 prosenttia. Jätevoimalan myötä olemme saaneet myös Vantaalle uusiutuvaa energiantuotantoa. Sen osuus Vantaan tuotannosta on nyt runsaat 20 prosenttia. Päästökaupan ulkopuolisen tuotannon osuus yhtiön kaikesta energiantuotannosta on jo yli 50 prosenttia.

— Lokakuussa 2015 järjestimme toimitusvarmuuden parantamisen kannalta tärkeän valmiusharjoituksen, joka tuotti tiettyjä toimenpide-ehdotuksia. Kyse on jatkuvuuden turvaamisesta ja arjen kriisivalmiudesta. Olemme jokaisena päivänä varautuneet siihen, että sähköt voivat katketa tai lämpöputki hajota.

— Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että meillä oli hyvä ja menestyksekäs vuosi, mistä haluan kiittää asiakkaitamme, henkilökuntaamme ja sidosryhmiämme.

Vantaan Energia on julkaissut yhteiskuntavastuuraportteja vuodesta 2002 lähtien. Miten käsitys vastuullisesta yritystoiminnasta on muuttunut tänä aikana?

— Julkinen kiinnostus yritysten vastuullisuutta kohtaan on kasvanut vuosi vuodelta, erityisesti ympäristönäkökohtien osalta. Energiayhtiöihin kohdistuvan mielenkiinnon kasvua selittää ennen muuta se, että ihmiset ovat tulleet tietoisiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeydestä. Lisäksi yritysten toiminnalta vaaditaan selvästi enemmän läpinäkyvyyttä myös taloudelliseen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Uudistuneet raportointiohjeet kannustavat yrityksiä keskittymään raportoinnissaan kaikkein olennaisimpiin vastuullisuuskysymyksiin. Kuinka vaikeaa on määritellä, mikä on tärkeintä Vantaan Energian toiminnassa?

— Määrittelimme meille olennaisimmat asiat kahdessa vaiheessa. Taustaksi teetimme kyselyn omille sidosryhmillemme, minkä jälkeen valitsimme olennaiset asiat laajassa työryhmässä.

— Jos unohdamme ohjeistot ja viitekehykset, niin Vantaan Energialla on kaksi päätehtävää. Ykkösvastuumme on huolehtia siitä, että asiakkaamme saavat sähköä ja lämpöä. Toiseksi omistajamme, Vantaan ja Helsingin kaupungit, odottavat saavansa kunnon osingot.

— Voi sanoa, että Vantaan Energian tulos menee sataprosenttisesti yhteiskunnan hyväksi. Maksamme veroja valtiolle ja osinkoja omistajille. Siihen koko tuloksemme oikeastaan meneekin. Silläkin on merkitystä, että työllistämme lähes 350 ihmistä.

Kenen vastuulla on, että asetetut vastuullisuustavoitteet muuttuvat sanoista teoiksi?

— Johdon ja kaikkien esimiesten vastuulla. Heidän tehtävänsä on jalkauttaa tavoitteet kaikkiin yksiköihin, osaksi jokaisen työntekijän työtä. Laatukysymysten osalta oli yrityksissä joskus sellaista outoa ajattelua, että laatu on laatuosaston vastuulla. Sitten huomattiin, että laatutyö on juuri sitä oikeaa työtä, firman kehittämistä. Yhteiskuntavastuuseen pätee ihan samanlainen ajattelutapa: asiat pitää saada osaksi jokapäiväistä työntekoa. Heti, jos jokin asia on jotain erillistä, sitä ei tehdä.

Yhtiössä käytiin vuoden aikana kolmet yt-neuvottelut, joissa hävisi yhteensä seitsemän työpaikkaa. Miten tätä voidaan tulkita henkilöstövastuun näkökulmasta?

—Tietohallinnosta irtisanottiin kolme ihmistä työtehtävien muuttumisen takia. Tuotannosta ei irtisanottu ketään, vaan toimintaa tehostettiin organisaatiota muuttamalla.

— Myös asiakaspalvelussa yt-neuvottelut käytiin toiminnan tehostamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Asiakaskontaktien rajapinnassa tehtävä työ päätettiin ulkoistaa, mistä aiheutui neljän ihmisen irtisanominen.  Monet yritykset turvautuvat yt-menettelyyn siinä vaiheessa,  kun toiminta on jo tappiollista. Meillä kyse oli reagoimisesta suureen teknologiseen rakennemuutokseen sähkönmyynnissä.

—Ihmisten tekemä kaupankäynti siirtyy ja on jo suurelta osin siirtynyt nettikaupaksi. Muutos näkyy vahvasti esim. pankkien ja matkatoimistojen toiminnassa, ja meidän pitää pysyä muutoksessa mukana. Asiakas voi haluta tehdä sähkösopimuksen vaikka aamuyöstä, netissä. Uusia työtehtäviä syntyy ja vanhoja päättyy. Isoja henkilöstövähennyksiä meillä ei ole ollut, jolloin pieniäkin leikkauksia pidetään helposti dramaattisina.

Mitä kestävän kehityksen hyväksi tehdään vuonna 2016?

— Tavoitteenamme on lisätä uusiutuvan tai muuten hiilidioksidivapaan energian tuotantoa. Jatkamme investointeja mm. tuulivoimaan.

Vantaan Energia on mukana Teollisuuden Voiman ja Fennovoiman ydinenergiahankkeissa omistusosuuksiensa kautta. Mikä on ydinvoiman asema Suomen sähköntuotannossa?

— Ydinvoimalla on tärkeä asema pyrittäessä vähentämään fossiilista sähköntuotantoa Suomessa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa parempaa keinoa tehdä sähköä hiilidioksidivapaasti isossa mittakaavassa.

Entä tuuli, aurinko ja vesi? Miten paljon niiden varaan voidaan laskea?

— Tuulivoimaa rakennetaan edelleen lisää, mutta sen osuus kokonaistuotannosta jäänee kuitenkin vähäiseksi. Aurinkovoima tulee lisääntymään erityisesti paikallisina tuotantoratkaisuina. Vesivoimaa voisi Suomeen rakentaa lisää erityisesti Pohjois-Suomen allashankkeiden avulla, mutta niillä on paljon poliittista vastustusta. Uusiutuvan energian ja erityisesti tuulivoiman tarvitsemat yhteiskunnan tuet vaarantavat sähkömarkkinoiden toimivuuden.

Pariisin ilmastoneuvotteluissa saavutettiin joulukuussa 2015 historiallinen ilmastosopimus, jonka avulla maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajoittamaan kahteen asteeseen. Mitä sopimus merkitsee Vantaan Energialle?

—Emme vielä tiedä, mitä uutta meiltä odotetaan.  Välittömästi ei tarvitse muuttaa mitään. Linjauksemme, jonka mukaan 85 prosenttia tuottamastamme energiasta on uusiutuvaa tai muuten hiilidioksidivapaata vuonna 2030, tuntuu yhä kestävältä. Ilmastosopimus vaikuttaa joka tapauksessa Suomen energia- ja ilmastostrategiaan, ja sitä kautta tulee energiayhtiöitä koskevia määräyksiä. Yhdysvaltojen ja Kiinan mukaantulo merkitsevät, että EU kiristää omia tavoitteitaan, ja on jo kiristänytkin.

Luovutaanko Martinlaakson voimalaitoksella kivihiilen poltosta?

— Tämänhetkisen käsityksen mukaan luovumme kokonaan kivihiilen käytöstä 2020-luvun aikana. Lisäisin kuitenkin, että kivihiilen käyttö on mielestäni ylikorostunut julkisessa keskustelussa. Kivihiilen osuus energian nettotuonnista Suomeen oli vain neljä prosenttia viimeisimmässä tilastossa vuodelta 2014.

Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto on suomalaisen energiahuollon kulmakiviä. Viime aikoina on esitetty huolestuneita kannanottoja yhteistuotannon tulevaisuudesta. Onko huoleen syytä?

— Kyllä on.  Jostain syystä yhteistuotanto on muuttunut ei-toivotuksi tuotannoksi, vaikka sen hyötysuhde on yli 90 prosenttia. Jos tavoitellaan kestävää kehitystä ja alhaisia päästöjä, yhteistuotanto on yksi parhaista tavoista tuottaa energiaa. En osaa selittää, mikä ajaa siihen suuntaan, että pitäisi tehdä kaukolämpöä ja sähköä erikseen. Halutaanko kaukolämpö ajaa alas?

— Monilla on sellainen harhakäsitys, että kaukolämpö ja fossiiliset polttoaineet kulkevat käsi kädessä. Lämpöä voi kuitenkin tuottaa keskitetysti millä polttoaineella tahansa. Kaupunkien energialaitokset syntyivät aikanaan juuri sen takia, ettei jokaisessa talossa ja korttelissa tupruteltaisi erikseen. Vallalla oleva puhe hajautetusta lämmöntuotannosta kuulostaa minun korvissani siirtymiseltä ajassa 100 vuotta taaksepäin. On käsittämätöntä, että nykyinen hallitus aikoo verotuksella heikentää kansainvälisestikin kehutun yhteistuotannon asemaa.

Millä tavoin omistajakaupunkien ja koko Suomen tukala taloustilanne heijastuu Vantaan Energian investointisuunnitelmiin ja kehityshankkeisiin?

— Omistajakaupunkien taloudella ei ole vaikutusta Vantaan Energian suunnitelmiin tai toimintaan. Eniten vaikutusta on pitkään jatkuvalla sähkön alhaisella markkinahinnalla.

— Kun omistajilla menee huonosti, kasvaa omistajien toive saada osinkoja yhtiön tuloksesta. Vantaan Energian investointeja ei voi muuttaa kaupunkien käyttökuluiksi. Kaupungit eivät saa yhtään enempää osinkoja, vaikka yhtiö ei investoisi. Jos yhtiö ei investoi, yhtiö kuolee. Emme voi ryhtyä myymään omaisuutta ja lahjoittamaan sitä omistajille. Yhtiön pitää tuottaa voittoa, josta pystymme jakamaan osinkoja.