Uusiola on yhteistyötä ilmaston ja ihmisten hyväksi
Vantaan Energia, Remeo ja Rudus muodostavat Vantaalle kiertotalouden keskittymän eli Uusiolan. Jokaisella toimijalla on oma asiantuntijaroolinsa vuoden 2022 aikana käynnistyneessä yhteishankkeessa. Uusiolan päätavoitteet ovat kannattava yhteistyö ja sen positiivisten vaikutusten välittyminen lähialueen asukkaille ja ympäristölle.
Vantaan Energia on toimintavolyyminsa ja henkilöstömääränsä puolesta suurin kolmesta Uusiola-yhteishankeen toimijasta, ja oli aloitteentekijä sen perustamisessa. Vantaan Energia on jo pitkään hyötykäyttänyt kotitalouksien kierrätyskelvottomat sekajätteet energiantuotantoon. Vuonna 2022 toteutuneen Jätevoimalan laajennuksen myötä myös kaupan- ja teollisuudenalan kierrätyskelvottomat sekajätteet voidaan hyödyntää sähkön ja lämmön tuottamiseen.
Vantaan Energian uudet hankkeet vahvasti kytköksissä kiertotalouteen
Vuoden 2022 aikana kahden suuren, kiertotaloudenkin näkökulmasta merkittävän hankkeen, suunnittelutyöt etenivät vauhdilla ja toteutusvaiheeseen siirtymiseen saatiin tukea Työ- ja elinkeinoministeriöltä: Sähköpolttoainelaitos ja Lämmön kausivarasto.
– Sähköpolttoainelaitos mahdollistaa Jätevoimalan toiminnan sivutuotteena syntyvien veden ja hiilidioksidin hyödyntämisen edelleen synteettisen kaasun tuotantoon. Kaasua voidaan käyttää esimerkiksi liikenteen polttoaineena ja korvaamaan maakaasua lämmityksessä. Lämmön kausivaraston avulla puolestaan saadaan varastoitua hukkalämmöllä tuotettua lämpöenergiaa. Molemmilla hankkeilla on iso merkitys energiantuotannon hukkalämpöjen hyötykäytön maksimoimisessa, kertoo Vantaan Energian tuotantojohtaja Kalle Patomeri.
Yhteistyö mahdollistaa kiertotalouden viemisen uudelle tasolle
Uusiolan kiertotalousalueen kaksi muuta toimijaa ovat Rudus ja Remeo. Rudus kierrättää kivipohjaisia materiaaleja, kuten louhetta ja betoni- ja tiilijätettä ja tukee samalla itäisen pääkaupunkiseudun rakennusteollisuutta tarjoamalla kierrätysmateriaalien vastaanottoa ja myymällä laadukkaita uusiotuotteita, Betoroc®-betonimurskeita, edelleen maanrakentamisen käyttöön.
Remeon materiaalin käsittelylaitoksessa käsitellään rakennusjätettä sekä kaupan ja teollisuuden tuottamaa sekajätettä, joita ei aiemmin ole tässä mittakaavassa pystytty Suomessa jatkojalostamaan. Lopputuotteena syntyy teollisuuden tarpeisiin sopivia uusiomateriaaleja.
Vantaan Energian rooli osana Uusiolaa on hyötykäyttää Remeon jatkojalostuskäyttöön kelpaamaton sekajäte lämmöntuotantoon. Vantaan Energian omien ja Uusiolan kiertotaloutta edistävien hankkeiden rakennustyömaiden louhinnassa syntyvä kiviaines kiertää puolestaan Rudukselle jatkokäsittelyyn.
Vuoropuhelu asukkaiden ja kiertotaloustoimijoiden välillä on lähtenyt hyvin käyntiin. Uusiolan kaikille osapuolille on tärkeää toimia vastuullisesti ja tehdä joka päivä tekoja ympäristön hyväksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhteistyö mahdollistaa toiminnan yhteisvaikutusten arvioinnin alueella esimerkiksi meluun ja liikennemääriin liittyen. Kolmikon edustajien yhteinen näkemys on, että Uusiolan yleinen hyötyarvo piilee yhteistyössä, joka mahdollistaa entistä edistyneemmän materiaalien kierrättämisen ja laadukkaampien tuotteiden ja palveluiden tuottamisen asiakkaille ja sidosryhmille.
– Toivomme, että Uusiola nähdään positiivisena toimijana ja lähialueen asukkaat voivat olla ylpeitä siitä, että alueella tehdään paljon hyvää luonnon puolesta, kertoo Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti.
– Kiertotalous on mielenkiintoinen ja kasvava ala. Uusiolaan on investoitu jo ja tullaan investoimaan, mikä lisää alueen kehittymistä, kiinnostavuutta muille alan tai alaan liittyville yrityksille. Tämä tietää lisää työpaikkoja – ehkäpä myös joillekin lähialueen asukkaille ja koulua käyvälle seuraavalle polvelle, täydentää Ruduksen liiketoimintajohtaja Henri Kylä-Utsuri.
Uusiolan tunnusluvut kertovat alueen tuloksellisuudesta
Remeon laitoksen tekninen käsittelykapasiteetti on 250 000 tonnia rakennusjätettä ja 100 000 tonnia kaupan ja teollisuuden tuottamaa energiajätettä vuositasolla. Kierrätysaste rakennusjätteen linjastolla eli kuinka suuri osa jätteestä päätyy uusiomateriaaliksi on 71,6 prosenttia. Remeon laitoksen tuottama positiivinen hiilikädenjälki on 580 000 000 kg vuodessa.
Vantaan Energiassa hyödynnetään 600 000 tonnia kierrätyskelvotonta energiajätettä vuosittain. Kierrätyskelvottomalla jätteellä voidaan tuottaa yli 50 prosenttia Vantaan alueen kaukolämmöstä.
Uusiolassa on tähän mennessä kierrätetty louhetta ja betonimursketta yhteensä 2 500 000 tonnia. Ruduksen jalostamat Betoroc® -murskeet ovat vuosien varrella sitoneet hiilidioksidia yhteensä –17 000 000 kg CO2-ekv.
– Uusiolan tulevaisuuden hankkeina siintävät ainakin aktiivihiilen valmistus kierrätyspuusta, ja tietenkin jätteen lajittelun kehittäminen edelleen kohti tilannetta, jossa aivan kaikki Uusiolaan tulevat materiaalit saavat uuden elämän, kiteyttää Patomeri.