Aurinkovoimalla kannattavuutta ja riippumattomuutta fossiilisesta energiasta

karuselli kiertotalous ja aurinkoenergia 640x400

Mikä olisikaan parempaa aikaa energia-alan asiantuntijana kuin kesä. Tuttavat ja sukulaiset kyselevät kesäjuhlissa alaan liittyvistä aiheista, kuten aurinkopaneeleista.

”Onko aurinkopaneelien hankinnassa mitään järkeä?”

Tähän toivotaan tietenkin lyhyttä ja selkeää vastausta. Aurinkopaneelien hankinnan järkevyys riippuu kuitenkin hyvin monesta tekijästä. Kysyjillä onkin usein eri intressit aurinkopaneelien hankintaan. Monilla painavin tekijä on taloudellinen kannattavuus. Osalla hankintaan vaikuttaa myös merkittävästi vastuullisuus ja omavaraisuus. Aurinkopaneeleilla on vaikutusta myös kiinteistön energiatehokkuusluokitukseen, joten tämä voi myös vaikuttaa hankintapäätökseen.

Aurinkopaneelien kannattavuuden laskennassa kannattaa huomioida hankintahinta, rahoituskulut, käyttökustannukset, sähkönhinta ja kohteen sähkön kulutus. Aurinkopaneeleilla voi olla vaikutusta myös kiinteistön arvoon. Lisäksi viime vuonna käyttöönotetut pientuotannon netotus ja energiayhteisöjen hyvityslaskentapalvelu parantavat pientuotantolaitteistojen kannattavuutta. Mutta on pohdittava muitakin asioita, kuten onko kiinteistön katon ilmansuunta ja kaltevuus sopiva? Onko pihassa puita, jotka varjostaisivat paneeleita liikaa? Onko katon kantavuus riittävä?

Aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö pienentää sähkölaskua verkkopalvelumaksun, energiamaksun ja verojen osalta. Jos ei käytä itse kaikkea tuottamaansa sähköä, ylimääräisen sähkön voi myydä sähköverkkoon, kun tekee tuotantosopimuksen sähkönmyyjän kanssa. Sähkönmyyjät hinnoittelevat ostosähkön yleensä markkinahinnan perusteella. Tulevaisuuden sähköenergian hintaa on hyvin vaikea arvioida, joten arviot säästöstä sähkölaskussa ovat vain suuntaa antavia karkeita arvioita.

Aurinkopaneelien myötä siis ostettavan sähkön määrän vähenee, jolloin kiinteistöstä tulee omavaraisempi. Hankkimalla akun voi lisätä omavaraisuutta, kun lataa akun päivällä ja käyttää sähköä yöllä. Jos sähköä tarvitsee talvella pimeimpään aikaan, akun kapasiteetti ei luultavasti ole riittävä, joten kiinteistön on oltava liitettynä sähköverkkoon.

Tyypillisesti sähkönkulutus painottuu monissa kiinteistöissä aamuun ja iltaan tai jopa yölle. Päivällä, kun aurinkopaneelit tuottavat eniten, kiinteistön sähkönkulutus voi olla olematonta. Tällaisissa kohteissa aurinkopaneelit eivät välttämättä maksa koskaan itseään takaisin, mutta jos pystyy päivällä esimerkiksi lämminvesivaraajan ohjaamaan päälle, lataamaan sähköautoa tai lämmittämään kiinteistöä keväällä ja syksyllä tai viilentämään kesällä, kannattavuus paranee merkittävästi.

Lisääntyvä aurinkovoima lisää Suomen omavaraisuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Jos haluaa edistää vihreää siirtymää, aurinkopaneelien hankinta on loistava toimenpide. Euroopan komissio väläyttikin jo toimenpidepakettia, jolla pystyttäisiin irtaantumaan fossiilisesta energiasta. Paketissa ehdotettiin muun muassa, että aurinkopaneelit tulisivat pakollisiksi lähes kaikkiin rakennuksiin.

Aurinko ei paista talvella pimeimpään aikaan, mutta aurinkovoima sopii loistavasti Suomen hiilineutraaliin sähköjärjestelmään, jossa tuulivoimalla tulee olemaan merkittävä rooli. Tuulivoiman tuotanto on hyvin vaihtelevaa, joten tarvitaan muita tuotantomuotoja tasapainottamaan sitä. Keskimäärin tuulivoimalat tuottavat enemmän talvella kuin kesällä, ja myös öisin enemmän kuin päivällä. Eli juuri päinvastoin kuin aurinkovoimalat. Tuuli- ja aurinkovoima eivät kuitenkaan pelkästään riitä. Niiden lisäksi tarvitaan muuta joustavaa tuotantoa ja varastointia, jotta hiilineutraali sähköjärjestelmä on mahdollinen. Tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä vesivoimaa ei tarvitse enää käyttää yhtä paljoa tuulisina hetkinä tai auringon paistaessa. Vesivoimaa voidaan varastoida ja käyttää ajankohtina, jolloin aurinko- ja tuulivoima on vähäisempää.

Tiesitkö muuten, että tarjoamme vantaalaisille ilmaista etäkartoitusta, jotta aurinkopaneelien määrä saadaan mitoitettua oman kulutuksen mukaan? Lue lisää palvelusta.

kehitysinsinööri