Vantaan Energia on varautunut sähköpulaan, sanoo käyttöpäällikkö Mikko Piironen

Venäjän hyökkäyssodasta johtuva Euroopan laajuinen energiakriisi aiheuttaa haasteita tänä talvena myös Suomessa ja Vantaalla. Hetkellinen sähköpula ja kiertävät sähkökatkot ovat mahdollisia talven aikana myös Vantaalla. Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n käyttöpäällikkö Mikko Piironen avaa tässä haastattelussa sähköpulaa ja sen mekaniikkaa.

Mistä sähköpulassa oikein on kysymys, miten sähköpula voi muodostuu?

Sähköpulaan liittyy kolme keskeistä asiaa, jotka vaikuttavat sähköpulan syntymiseen: kotimaisen sähköntuotannon luotettavuus, ulkomailta tuotavan sähkön saatavuus sekä talven sääolosuhteet. Jos sää on erittäin kylmä ja sähköä ei ole saatavissa ulkomailta, saattaa Suomessa muodostua sähköpula.

Millainen Suomen tilanne on sähkön tuonnin kannalta?

Sähkön tuonti on monimutkainen kokonaisuus. Koko Eurooppa ja pohjoismaat ovat jo samassa sähköverkossa. Euroopassa tilanne on kiristynyt ja sinne viedään jo tällä hetkellä sähköä pohjoismaista. Suomen kannalta on erityisen tärkeää, että Ruotsissa ja Norjassa voidaan tuottaa enemmän sähköä kuin he tarvitsevat omaan kulutukseen. Vesivoiman rooli on tässä keskeinen ja sen sähköntuotantokapasiteetti on kohtuullinen.

Entä miten sääolot vaikuttavat?

Sääolosuhteet vaikuttavat suuresti sähkön tarpeeseen talven aikana. Pitkäkestoisten ja tuulettomien pakkasjaksojen aikana olemme Suomessa tuontisähkön varassa. Tuulivoima voi parhaimmillaan tuottaa hetkellisesti koko Suomen sähkönkulutuksesta jopa 40 %. Olkiluoto 3 tulee auttamaan tilannetta merkittävästi sitten, kun se saadaan käyntiin.

Onko muita asioita, jotka vaikuttavat sähköpulan syntymiseen?

Sääolosuhteiden sekä tuonnin saatavuuden lisäksi varmaa on se, että myös sähkön säästö on merkittävässä roolissa. Onnistuimme Suomessa säästämään sähkön kulutusta 10 prosenttia joulukuun aikana suhteessa edellisen vuoden joulukuuhun. Jos voimme jatkaa vastaavalla linjalla ja pystymme säästämään entistä enemmän, niin silloin sähkön säästöt jo lähes korvaavat Olkiluodon tuotantotarpeen. Sähkön säästön tarve riippuu paljon talven sää- ja pakkasolosuhteista. Jos onnistumme jatkamaan säästäväisellä linjalla, niin samalla se helpottaa myös sähkön hintapaineita. Mitä tuulettomampaa ja kylmempää säätä meillä talvella on, niin sitä suurempi säästön tarve meillä on ja samalla hinnat kohoavat.

Miten Vantaalla on torjuttu mahdollista sähköpulaa?

Olemme tehneet erilaisia toimenpiteitä, jotta energiaa ja lämpöä riittäisi kaikille Vantaan alueella ja pyrkineet torjumaan kohtuuttomia hinnan korotuspaineita. Suurin yksittäinen toimenpide on ollut kivihiilen palauttaminen lämmön lähteeksi huoltovarmuuden näkökulmasta. Olimme jo keväällä luopuneet kokonaan kivihiilen käytöstä samalla kertaa turpeen kanssa. Vaikka fossiilisista polttoaineista luopuminen on ollut ympäristösyistä meille tärkeää, niin nyt olemme ottaneet kivihiilikattilan jälleen käyttöön, jotta voimme varmistaa energian ja kaukolämmön saannin.

Eroaako Vantaan tilanne jotenkin muusta Suomesta?

Sähkökriisi on Euroopan laajuinen ja aiheuttaa haasteita lukuisissa eri maissa. Sähkön hinnat ovat nousussa ja mikäli sähkön säätelyrajoituksiin Suomessa joudutaan, niin ne osuvat myös Vantaan alueelle. Sähkön säätely eli kiertävät sähkökatkot toteutetaan koko kantaverkon alueella Fingridin johtamana operaationa, eikä paikallinen sähköntuotanto auta välttämään näitä katkoja

Mitä käytännössä tapahtuu, jos sähköpula Suomessa toteutuu?

Jos tällainen tilanne toteutuu, niin silloin kantaverkkoyhtiö Fingrid ohjeistaa verkon haltijoita tiputtamaan kulutusta vaadittavan määrän. Tämä voisi olla esimerkiksi 10 % verkon kulutuksesta. Silloin me lähdemme suorittamaan sähkön poiskytkentää, kunnes tuo asetettu 10 % tavoite täyttyy. Käytännössä tämä tarkoittaa Vantaalla sähkökatkoa yhtäaikaisesti noin 10 000–15 000 asiakkaalle.

Koskevatko sähkökatkot kaikkia?

Sähkökatkojen ulkopuolelle jätetään yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisimmät sähkönkäyttäjät. Eli kun suunnittelemme sähkökatkoja, jätämme esimerkiksi sairaalat, terveyskeskukset, kriittisen elintarviketuotannon sekä isoimmat kauppakeskukset ja raideliikenteen katkojen ulkopuolelle. Nämä toiminnot lähtökohtaisesti turvataan, vaikka sähköpula iskisi.

Miten sähkökatkot käytännössä toteutetaan?

Katkoja suunniteltaessa puhutaan usein alueellisista katkoista ja tämä toimii etenkin haja-asutusalueilla. Kaupunkiympäristössä sähköverkko on paljon tiheämpää, joka mahdollistaa sähkökatkojen paremman kohdentamisen vähiten kriittisille asiakkaille. Käytännössä katkot kohdentuvat kohtuullisen tasaisesti eri puolille Vantaata.

Miten sähkökatkot ajoittuvat, koska niiden ajankohdista voi saada tietoa?

Aikaikkunat sähkökatkojen ennustamiseen ovat valitettavasti aika tiiviit. Kantaverkkoyhtiö Fingrid pystyy todennäköisesti vasta edeltävänä päivänä arvioimaan ennusteestaan, että sähköntuotanto ei riitä kattamaan tarvetta ja on syntymässä sähköpulatilanne. Todellinen lopputulos nähdään ehkä vasta samana päivänä tuntia tai tunteja ennen kuin sähköpula toteutuu. Riski tiedetään kuitenkin jo edellisenä päivän. Sääolosuhteet ovat kohtuullisen hyvin ennakoitavissa päivää tai päiviä etukäteen (esimerkiksi tuulivoimatuotannon ennuste tai lämpötilan perusteella tehtävä kulutusennuste). Kuitenkin kun valtakunnallisesti tiedotetaan sähköpulan riskistä, on silloin ihmisten hyvä erityisesti välttää sähkönkäyttöä niin paljon kuin mahdollista. Tällä tavalla katkojen toteutuminen on vielä mahdollista välttää.

Lue myös Vinkkilista sähköpulan varalle: Näin varaudut kahden tunnin sähkökatkoihin