Tavoitteena teknologianeutraali tukipolitiikka

Hallitus on alkaneena keväänä ajautunut riitelemään hallitusohjelmaan kuuluvasta, noin 300 miljoonan euron uusiutuvan energian tukipaketista. Sen nimittäin tulisi olla kaikki tuotantomuodot huomioon ottava.

Riita alkoi, kun talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (sin.) ilmoitti tammikuussa, että tukipaketti ei tule tällaisenaan etenemään. Hallituksen sisäiset näkemyserot koskevat nimenomaan eri energiantuotantomuotojen huomioimista. Tukipaketista on rajattu pois muun muassa vesivoima sekä sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset.

Turunen sanoikin Ylen haastattelussa, että eteenpäin viety tukipaketti on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Hallitusohjelmassa oli nimittäin sovittu niin sanotusta teknologianeutraalista tukipolitiikasta. Se tarkoittaa, että esimerkiksi kaikkien tuotantomuotojen on päästävä mukaan kilpailuun.

Tukipaketti, josta hallitus riitelee, on suunniteltu pitkälti tuulivoiman ehdoilla. Tuulivoiman syöttötariffi, joka käytännössä takaa tuulivoiman tuottajille kannattavan liiketoiminnan, vaikka sähkön hinta on romahtanut, on herättänyt paljon arvostelua.

Asiantuntija: Tehokkain ratkaisu on toimivat markkinat

Suomi on tällä hetkellä hyvin riippuvainen tuonnista ja myös tulevaisuudessa, Olkiluodon kolmosreaktorin valmistumisen jälkeen. Kuluneena talvena tilanne olisi teoriassa voinut olla tiukka, jos vaikkapa Idän peto, eli Siperiasta puhaltava jäätävä sää, olisi tullut pimeän aikaan tammikuussa.

Energiaviraston yli-insinööri Ville Väre sanoo, että kaikkein tärkeintä tulevaisuuden toimitusvarmuuden kannalta ovat toimivat markkinat.

– Markkinoiden hinnan tulee kuvastaa tehokkaasti järjestelmän tilaa, joka ohjaa tällöin esimerkiksi ohjaamaan sähkönkäyttöä optimaaliseen ajankohtaan ja pitkällä tähtäimellä myös esimerkiksi voimalaitosinvestointeihin, Väre sanoo.

Suomessa on paljon kysyntäjoustoa, jolla voidaan tasata kulutushuippuja, mutta potentiaalia on vielä myös hyödyntämättä.

– Kaupankäynti tulee muuttumaan reaaliaikaisemmaksi ja hinnat volatiileimmaksi, johtuen vaihtelevan tuotannon kasvavasta osuudesta. Esimerkiksi joustava tuotanto, kysyntäjousto tai akut tulevat tällöin nykyistä merkityksellisemmiksi.