Sähköpula uhkaa Suomea, vai uhkaako sittenkään?
Jos nykykehitys jatkuu, viiden vuoden kuluttua sähköpula voi olla todellinen, varoittavat asiantuntijat.
Sähkön hinta voi tulevana talvena heilahdella voimakkaastikin. Varsinaisesta sähköpulasta puhuminen on kuitenkin ajankohtaista aikaisintaan muutaman vuoden päästä, jos voimalaitoksia suljetaan nykyiseen tahtiin, sanovat asiantuntijat. Suomeen on heidän mukaansa pakko saada kysyntäjoustoa tulevien kulutushuippujen ajaksi.
Tulevastakin talvesta voi silti tulla mielenkiintoinen kahdesta syystä. Kotimaassa sähkön tarjonta on vähentynyt lauhdevesivoimaloiden sulkeutumisen myötä. Samaan aikaan vesivoimareservinä tavallisesti toimivat Ruotsi ja Norja kärsivät vähäsateisesta syksystä.
”Jos talvi on kylmä ja jos naapurimaiden vesitilanne huono, sähkön hinta voi mennä katosta läpi”, sanoo Vantaan Energian senior trader Juha-Pekka Paunu.
Paunu muistuttaa silti, että lauseessa on monta jos-sanaa. Jos kaikki ”ehdot” toteutuvat ja kulutus nousee rajusti, sähkön hinta voi periaatteessa nousta reippaastikin. Jopa tuhat euroa megawattitunnilta olisi mahdollinen. Suomessa sähkön tuntihinta on viime aikoina liikkunut 30-40 euron tietämissä.
”Sähkönkuluttajien kannattaisi ehkä vielä ennen talvea pohtia, millainen oma sähkösopimus on. Onko spot-sopimuksen haltijan mahdollista hetkellisesti leikata kulutusta, jos hinta kylmän jakson aikana nousee.”
Samoilla linjoilla on norjalaisen markkina-analyysiyhtiö SKM Market Predictorin analyytikko Riku Merikoski.
”Sähköpulasta voi puhua vasta, jos sähköä jossain tilanteessa täytyy jättää toimittamatta”, Merikoski sanoo. Sellainen on hänestä varsin epätodennäköistä.
Kulutusjousto tasaa tehopiikkejä
Mikäli sähkönkulutus tiukan pakkasjakson aikana kasvaisi voimakkaasti, tuotaisiin sähköä aiempaa enemmän naapurimaista, esimerkiksi Ruotsista, Venäjältä tai Virosta. Seuraavaksi suurkuluttajat, eli isot teollisuuslaitokset, pyrkisivät vähentämään kulutustaan kaikkein hinnakkaimpien jaksojen ajaksi.
”Ja jos mitkään markkinaehtoiset keinot eivät auttaisi, Suomessa on tehoreservi juuri tällaisia tapauksia varten”, Merikoski rauhoittelee.
Sähkön riittävyydestä voi kuitenkin tulla todellinen ongelma jo muutaman vuoden kuluttua.
Vaikka Suomeen on tulossa lisäkapasiteettia Olkiluodon ydinvoimalan valmistumisen myötä, se ei yksin riitä korvaamaan kapasiteettikatoa, joka johtuu hiililauhdevoimaloiden alasajosta.
Merikosken mukaan vaikuttaa väistämättömältä, että tulevaisuudessa teollisuus mutta myös kotitaloudet joutuvat joustamaan eli vähentämään sähkönkulutustaan pahimpien kulutuspiikkien aikaan.
Pohdintaan tulevat joka tapauksessa myös muut keinot, kuten uusi sähkönsiirtolinja Suomen ja Ruotsin välille. Siirtolinja nytkähti eteenpäin, kun maiden kantaverkkoyhtiöt marraskuun alussa ilmoittivat aloittavansa uuden vaihtosähköyhteyden valmistelun. Yhteyden uskotaan juuri lisäävän järjestelmän joustoa ja parantavan sähkön toimitusvarmuutta.