Siirry sisältöön

Pohjoismaisella yhteistyöllä toimivampaan markkinaan

Pohjoismaisella yhteistyolla toimivampaan markkinaan

Kilpailu vihreän energian markkinoilla tiivistyy jatkuvasti.  Pohjoismaat ovat tällä hetkellä edelläkävijäasemassa, mutta pärjätäkseen kiristyvässä kilpailussa, niiden on tiivistettävä yhteistyötään.

Näin linjaa Nokian entinen toimitusjohtaja Jorma Ollila, joka selvitti Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta Pohjoismaista energiayhteistyötä. Raportti listaa 14 toimenpide-ehdotusta, jotka peräänkuuluttavat tiiviimpää yhteistyötä paitsi poliittisen päätöksenteon tasolla, myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Ollilan mukaan Pohjoismaisessa yhteistyössä avainasemassa on tarpeeksi kunniahimoinen visio: tavoitteena tulisi olla esimerkiksi kehittää maailman älykkäin tehokkaan sähkönkulutuksen suunnittelun mahdollistava energiajärjestelmä.

Ollila liputtaa markkinaehtoisuuden puolesta

Ehkä yllättävintä raportissa on markkinaehtoisuuden vahva korostaminen uusiutuvien energiamuotojen osalta.

Sähköntuotanto on Pohjoismaissa selvästi kasvanut viime vuosina, pääosin johtuen uusiutuvan energian vahvasta tukemisesta. Koska sähkön kulutus ei ole kasvanut samassa määrin, on sähköntuotannon arvo alentunut. Asiakkaalle tämä näkyy toki edullisena tukkusähkön hintana, mutta samalla tilanne on luonut huolen siitä, riittääkö tuotanto kattamaan jatkossa myös kulutuspiikit.

Tähän on nähty kaksi ratkaisua: uuden tukijärjestelmän luominen, jossa energiayhtiöille maksetaan kapasiteetista, tai Ollilankin tukema markkinaehtoinen malli, jossa uskotaan markkinoiden ohjaavan investointeja, ja jossa sähkönjakelu myös kulutuspiikkien aikaan varmistetaan älyverkkojen avulla.

Jos kehitystä viedään markkinalähtöiseen suuntaan, hintaa ei ohjata tuilla, vaan kysyntä ja tarjonta määrittävät sähkön hinnan. Tämä saattaa kannustaa kuluttajia asentamaan omia sähköntuotantoratkaisuja, esimerkiksi aurinkopaneeleja, tavoitteena säästöt korkean hinnan aikoina.

 – Markkinalähtöinen ratkaisu tarkoittaisi asiakkaalle säästöjä mutta myös mahdollisuutta edistää ilmastotavoitteiden toteutumista siirtämällä kulutustaan pois niistä ajankohdista, jolloin uusiutuvaa energiaa on vain vähän käytössä. Toki tämä edellyttää ensin sitä, että hintapiikit sallitaan, ja tehdään asiakkaalle näkyviksi. Muuten motiivia suunnitteluun ei synny, summaa Vantaan Energian Senior trader Juha-Pekka Paunu.

Sanoista tekoihin

Ollilan raportista on toki vielä matkaa siihen, että konkreettisia päätöksiä ja muutoksia syntyy.

– Raportti on toki vasta lista ehdotuksia. Toteutuessaan ne vievät kuitenkin energiamarkkinaa asiakkaan näkökulmasta oikeaan suuntaan, vaikka konkreettisia hintavaikutuksia saataneen odottaa viidestä kymmeneen vuoteen, summaa Vantaan Energian salkunhallintapäällikkö Tommi Ojala.