Mitä opimme vuoden 2018 haastavista sähkömarkkinoista?
Viime vuonna sähkön hinnat poukkoilivat poikkeuksellisen paljon hiilen hinnan, päästöoikeuksien ja heikon vesitilanteen vuoksi. Vantaan Energian asiakkuuspäällikkö Toni Punkkinen analysoi, mistä viime vuoden hintojen heittely johtui ja mitä tästä kaikesta voidaan oppia.
Tasainen alkuvuosi – tyyntä ”myrskyn” edellä?
Alkuvuodesta 2018 johdannaismarkkinoiden voidaan sanoa olleen tasaisessa vaiheessa. Hiilen hinta, päästöoikeus ja vesitilanne vaikuttivat hintaan, mutta suuria muutoksia suuntaan tai toiseen ei vielä nähty. Alkuvuodesta EU:ssa päätettiin päästökaupan uudistamisesta ja ylijäämää leikkaamasta markkinareservistä. Tällöin päästöoikeuden hinta oli 5-10€ välillä per hiilidioksiditonni. Markkinat eivät uskoneet analyytikkojen arvioon 15€ hintatasosta päästöoikeuksissa. Lisäksi myös uskottiin, että Olkiluoto 3 valmistuisi syksyllä 2019.
Odottamaton nousu alkaa maaliskuun lopulla
Keväällä Norjan vesivarannot laskivat historiallisen matalalle tasolle. Kun hiilen hinta ja päästöoikeus jatkoivat voimakasta nousuaan, pystyi alkuvuoden hintatasoista enää haaveilla. Sähkön hinta markkinoilla nousi muutamassa kuukaudessa lähes 10 €/MWh. Tällaista nousua ei kukaan osannut aavistaa.
Sähkön hinta kääntyy – vai kääntyykö?
Kesällä sähkömarkkinat olivat haastavassa tilanteessa. Sähkön hinta oli noussut nopeasti hyvin korkealle ja ostopäätösten kanssa monet luultavasti odottivat, että hinta tulee laskemaan alkuvuoden tasolle. Sähkön hinta kuitenkin jatkoi nousuaan hiilen ja päästöoikeuden hintojen noustessa. Tämä ei ainakaan helpottanut hankintapäätöksiä haastavassa markkinassa.
Lisämausteensa markkinoille toi norjalaisen sijoittajan, Einar Aasin, konkurssi johdannaismarkkinoilla, jonka tappioiden kattamiseksi Nasdaq joutui turvautumaan takausrahastoihin. Tämä tarkoitti tappioita myös muille sijoittajille johdannaismarkkinoilla ja vähensi kaupankäynti aktiivisuutta pörssissä, joka johti korkeaan vaihteluun sähkönhinnoissa. Lisäksi Olkiluoto 3 myöhästymisestä uutisoitiin.
Sähkön hinta kohoaa vuoden huippuunsa
Lokakuussa sähkömarkkinat olivat säilyneet korkealla tasolla, ja päivittäinen hintavaihtelu oli suurta. Tilanne ei ollut paras mahdollinen ostajille, mikäli esimerkiksi ensi vuoden sähkönhankintaan liittyvät asiat olivat vielä auki. Vuosituotteiden kohdalla loppuvuodesta volatiliteetti markkinoilla usein kasvaa eli nousua voi vielä tapahtua suhteessa sen hetkiseen hintatasoon. Näin kävi myös vuoden 2018 vuoden lopulla, jolloin nousu oli poikkeuksellisen kova, ja johdannaistuotteet päätyivät vuoden huippulukemiinsa.
Mitä tästä kaikesta voimme oppia?
On hyvä tiedostaa, miten paljon riskiä yritys haluaa ottaa sähkön hankinnan osalta. Kannattaakin miettiä itselle tavoitehintatasot, koska markkinoilla voi tapahtua nopeitakin muutoksia hintatasossa. On myös hyvä olla tietoinen vaihtoehtoisista sähkön hankintamalleista, sillä muuttuvassa markkinatilanteessa saattaa liiketoiminnan kannalta sopia jokin muu hankintamalli.
Esimerkkinä voidaan nostaa kiinteähintaiset määräaikaiset sopimukset ja niiden haastava ajoittaminen. Keväällä oli mahdotonta tietää, että vuoden 2018 kaltainen hinnan nousu olisi mahdollista. Tiedettiin, että esimerkiksi päästöoikeus voisi nousta, mutta senkään ei uskottu menevän noin korkealle tasolle. Lisäksi loppukeväästä alkavaa kuivaa kautta oli mahdoton ennustaa. Kiinteähintaisia sopimuksia kannattaakin lähteä kilpailuttamaan ajoissa ennen vuoden päättymistä.
SPOT-hinta on puolestaan tutkitusti pitkässä juoksussa edullisin vaihtoehto, mutta vuoden 2018 SPOT keskihinta oli korkeampi kuin useaan vuoteen. Markkinahintojen noustessa SPOT-hinta reagoi tehokkaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Nopeasti muuttuvat tilanteet ovat tehneet salkunhoidosta entistä haastavampaa. Ajallisen hajauttamisen merkitys ja riittävän pitkällä horisontilla toimiminen on keino vähentää hintojen vaihtelun vaikutusta.