Siirry sisältöön

Kysyntäjoustoilla, varastoinnilla ja kansainvälisillä markkinoilla tulevaisuuteen

kysyntajoustoilla tulevaisuuteen

Energiamarkkinoilla eletään juuri nyt merkittävien muutosten aikoja. Siksi on sopiva hetki katsoa, miltä markkinat näyttävät tulevaisuudessa ja miten suomalaisille saadaan sähköä jatkossakin – ja mistä se tulee.

Muutoksen ytimessä on tietenkin ilmastonmuutos, joka pakottaa miettimään energianlähteitämme uudestaan. Toisin sanoen sähkön kulutukseen tulee kohdistumaan uudenlaisia paineita.

Vantaan Energian myyntiryhmän päällikkö Ari Lehtinen sanoo, että Vantaan Energian tehtävänä on toimia tässä muutoksessa asiakkaille neuvonantajan roolissa ja auttamassa heitä tekemään parempia päätöksiä.

– Nyt olemme taitekohdassa, mutta kun tästä mennään viidestä kymmeneen vuotta eteenpäin, niin tiedämme, mihin suuntaan olemme menossa, Lehtinen sanoo.

Suomessakin on tällä vuosikymmenellä haluttu tukea poliittisesti tukipaketeilla uusiutuvia energianlähteitä. Esimerkiksi tuulivoiman määrä on tulevaisuudessa lisääntymässä, mutta tulevaisuudessa ollaan myös joka tapauksessa uuden kysymyksen äärellä: mitä tehdään, kun on kysyntää, mutta ei tuule?

Tarvetta kysyntäjoustoille ja eurooppalaisille markkinoille

Tuo kysymys tiivistää hyvin tulevaisuuden haasteet – ei toki ainoastaan tuulivoiman osalta. Sähkön tuotannon joustot ovat vähenemässä, kun toisaalta investoidaan ydinvoimaan ja toisaalta vaihtelevaan tuuli- ja aurinkovoimaan.

Vaihtoehtoja on kaksi: sähköä on joko pystyttävä varastoimaan tai joustoa on pystyttävä hakemaan myös kulutuksen puolelta.

Sähkönsiirron kantaverkosta vastaavan Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen pitää kuitenkin tärkeimpänä markkinoiden toimintaan luottamista. Tämä edellyttää tukijärjestelmistä luopumista.

– Tällöin tehokkaimmat ja innovatiivisimmat toimijat pärjäävät. Laajemmat, kansainväliset sähkömarkkinat edesauttavat tilannetta merkittävästi, Ruusunen sanoo.

Euroopan tason lainsäädäntö tähtää juuri näiden asioiden kehittämiseen.

– Suuntana ovat joustoa tukevat eurooppalaiset sähkömarkkinat, jotka nykyisen tunnin sijaan toimivat 15 minuutin aikajaksoissa ja mahdollistavat entistä tehokkaamman sähkökaupan maiden rajojen yli, Ruusunen jatkaa.

Joustojen lisäksi sähkön varastoinnista tehdään jo hyviä, paikallisia kokeiluja. Esimerkiksi Siemens rakentaa parhaillaan Sellon kauppakeskukseen älykästä mikroverkkoa, joka on Pohjois-Euroopan suurin kiinteistön sisään rakennettava akusto. Se mahdollistaa paitsi energian varastoinnin myös sen fiksun käytön.

– Nämä ovat esimerkkejä siitä, että vaikka markkina ei ole vielä standardisoitunut, erilaisia ratkaisuja pilotoidaan parhaillaan, Vantaan Energian Ari Lehtinen summaa.