Kysely: tämän kouluarvosanan moni antaisi työpaikalleen ympäristövastuusta

Työpaikoilla tulisi tehdä roskien lajittelu helpommaksi

Koulut päättyivät ja oppilaat saivat arvosanat suorituksistaan. Jos arvosana annettaisiin suomalaisten työpaikkojen roskienlajitteluinnolle ja ympäristövastuulle, keskiarvo olisi 7,5. Tämä ilmenee Vantaan Energian kyselystä, johon vastasi 1005 säännöllisesti työssäkäyvää 18–65-vuotiasta. Heitä pyydettiin antamaan kouluarvosanat omalle työpaikalleen. Eniten nelosia jakoivat ylemmän johdon edustajat ja yksityisyrittäjät. Parhaiten arvioissa pärjäsivät isommat työpaikat, jotka työllistävät yli sata työntekijää. Sillä miten aktiivisesti työpaikoilla jätteitä lajitellaan on suuri merkitys: 60 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee, että heidän työpaikallaan syntyy paljon jätettä. Jotta töissä kierrättämisestä puhuttaisiin enemmän, tänä vuonna Roskien lajittelun SM-kisoihin on avattu oma sarja yrityksille. Osallistuminen on käynnistynyt vilkkaana, kun yritykset haastavat toisiaan mukaan kisaan.

Vantaan Energia teetti maaliskuussa kyselyn, jossa selvitettiin, minkä kouluarvosanan antaisit oman työpaikkasi jätteiden lajittelulle ja kierrätykselle. Kouluarvosanaa pyydettiin myös sille, miten työpaikalla kannetaan ylipäänsä vastuuta ympäristöstä. Vastaukset kysymyksiin olivat lähes identtisiä.

– Yleisimmät arvosanat ovat 8 ja 7. Niihin yltää yhteensä noin puolet yrityksistä. Asteikon molemmat ääripäät ovat kapeat: kympin antaa vain 4–5 prosenttia vastaajista. Yhtä moni päätyy neloseen. Itsekriittisimpiä ovat yllättäen yksityisyrittäjät ja ylemmän johdon edustajat: he jakoivat eniten nelosia, vaikka heillä on eniten päätäntävaltaa asioihin, kertoo Vantaan Energian viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa.

Lähes joka viidennen vastaajan työpaikka saa todistukseensa ysin kierrätyksestä ja ympäristövastuusta. Miehet antavat naisia hövelimmin numeroa 9, mikä kallistaa Gaussin käyrää ylempiin arvosanoihin päin. Arvioinnissa viitoseen päätyi 7–8 prosenttia ja kuutoseen 13 prosenttia vastaajista.

Isommissa yrityksissä kierrätysasiat ovat paremmin hanskassa

Eniten kyselyn arvosanoihin näyttää vaikuttavan työpaikan henkilöstömäärä ja se, millaisissa toimitiloissa se sijaitsee. Arvosanoja laskee selvästi, jos toimitilat sijaitsevat rakennuksen kivijalkaliiketilassa tai toimistohotellissa. Näissä on hankalampi vaikuttaa siihen, mitä jätelajeja kiinteistössä kerätään.

–  Eniten kierrätystä hiertäviksi syiksi nimetään se, että sopivat keräysastiat puuttuvat joko työpaikan sisätiloista tai sen jätekatoksesta. Vain harva suostuu kuljettamaan itse jätteitä kauemmas töistä. Sopivien keräysastioiden järjestäminen on konkreettinen teko, jolla yritys voi lisätä henkilökunnan lajitteluaktiivisuutta, Suorsa vinkkaa.

Henkilöstömäärältään suuremmissa työpaikoissa ympäristöasioihin panostetaan enemmän. Keskiarvoa korkeampia arvosanoja antoivat vastaajat, jotka työskentelevät yli 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Isommissa yrityksissä ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys kirjataan usein yrityksen arvoihin. Aina työntekijöille ei kuitenkaan muisteta neuvoa, mitä ne tarkoittavat yrityksen arjessa. Noin puolet vastaajista ei ole saanut ohjeita työpaikan ympäristövastuuseen, kierrätykseen tai jätteiden lajitteluun liittyen. Eniten ohjeistusta kertovat saaneensa johtavassa asemassa olevat, esimiehet ja tiiminvetäjät.

Vastaajan asema työpaikalla vaikuttaa vastauksiin, jopa enemmän kuin sukupuoli, ikä tai asuinalue. Työntekijät ja toimihenkilöt antoivat monissa kysymyksissä kriittisempiä vastauksia kuin esimiehenä, johtotehtävissä ja yrittäjänä toimivat. Poikkeuksena olivat kouluarvosanat, jossa jälkimmäiset vetivät tiukempaa linjaa.

Töissä yhtä ahkeriksi lajittelijoiksi kuin kotona?

Kyselyssä esitettiin myös väittämiä työpaikan asenteisiin ja käytäntöihin liittyen. Vastausten mukaan miehet kohtaavat naisia useammin asennetta, että kierrätyksestä intoileviin työntekijöihin suhtaudutaan vitsaillen. Naisista näin kokee 21 prosenttia, miehistä 31 prosenttia. Miehet vastasivat myös naisia useammin, että heidän esimiehensä eivät ole kiinnostuneita kierrättämisestä.

Töissä kierrätetään kaikkia jätelajeja selvästi laiskemmin kuin kotona. Ahkerimmin kierrätetään pahvia ja paperia. Parhaiten lajittelua ja kierrätystä hoidetaan julkisella sektorilla. Kun työpaikalla uusitaan välineitä, 6 prosenttia vastaajista myöntää heittävänsä tietokoneen näytöt ja muut sähkölaitteet sekajätteeseen. Joka kymmenes kertoo heittävänsä roskiin myös vaarallisiin jätteisiin kuuluvat paristot, loisteputket ja polttimot. Noin puolet on saanut kollegoilta neuvoja ja kannustusta jätteiden oikeanlaiseen käsittelyyn töissä.

– Roskien lajittelu ja kierrätys pitää saada puheenaiheeksi työpaikoilla, jotta siihen panostettaisiin jatkossa enemmän. Mitä useampaa jätelajia jaksetaan lajitella, sitä pienemmäksi yrityksen jätehuollon hiilijalanjälki saadaan. Kyselyn perusteella monissa yrityksissä on jo ympäristöä arvostava ilmapiiri, mikä on hyvä lähtökohta. Kuka vain voi nostaa töissä puheeksi jätteiden lajittelun tehostamisen, Suorsa kannustaa.

Keskustelunavaukseksi Vantaan Energia on perustanut yrityksille oman sarjan Roskien lajittelun SM-kisoihin. Leikkimielisen, kierrätysoppia jakavan kisan tavoitteena on auttaa ihmisiä oppimaan lajittelemaan paremmin. Yrityssarjassa työpaikat haastavat toisiaan mukaan kisaan. Sarjan osallistumismaksut lahjoitetaan WWF:lle Itämeren suojeluun. Kaksi osakilpailua on takana, ja osallistuneita yrityksiä on ollut niissä mukana jo parikymmentä. Yksilökisassa on lisäksi omat sarjansa aikuisille ja lapsille. Näihin sarjoihin osallistuminen on maksutonta, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Yrityssarjan haastevideoon ja kisatunnelmiin voi tutustua tästä linkistä!

 

Lisätietoja:
Vantaan Energia Oy
Viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa
puh. 050 553 0802, mervi.suorsa@vantaanenergia.fi
www.roskamestari.fi

Roskien lajittelun SM-kisojen aikataulu 2019:

  1. osakilpailu, to 16.5. klo 13–18, kauppakeskus Redi, Helsinki
  2. osakilpailu, pe 31.5. klo 13–18, Narinkkatori, Helsinki
  3. osakilpailu, ke 12.6. klo 15–21, Kaisaniemen puisto, Helsinki
  4. osakilpailu, ke 19.6. klo 13–18, kauppakeskus Iso Omena, Espoo
  5. osakilpailu, to 11.7. klo 14.30–21, Tikkurila Festivaali, Vantaa

Semifinaali, pe 12.7. klo 14–15 Tikkurila Festivaalin osakilpailuteltta
Finaali, pe 12.7. klo 17.30, Tikkurila Festivaalin päälava