Helmikuu 2016

Sähkön hinta tulevaisuudessa

Termiini (Forward) -hinta kertoo tasaisen tehon (24 tunnin) sähkön hinnan tietylle tulevaisuuden jaksolle (esim. tuleville vuosille tai kvartaaleille).

Finanssimarkkinat

Helmikuun ykkösuutinen on ehdottomasti Suomen sähkön hinnan romahdus. Systeemihinnat olivat pienessä laskussa vesitilanteen parannuttua, mutta Suomen aluehintaerotuotteet suorastaan sukelsivat, kun Suomen kokonaishintaa vietiin lähemmäksi hiililahteen tuotantokustannusta.

Tammikuussa jo hieman normaalia heikompana käynyt vesitilanne palasi lauhan helmikuun aikana jälleen nousu-uralle. Parhaimmillaan hydrobalanssi oli jo + 5 TWh:a normaalia parempi, mutta loppukuun hieman kylmempi ja kuivempi sää sai vesitilanteen laskemaan jälleen lähemmäksi nollaa, vielä kuitenkin muutaman terawatin plussan puolelle.

Polttoainemarkkinoilla tunnelmat rauhoittuivat huomattavasti tammikuun rymistelyn jälkeen. Kivihiilen hinnassa ei nähty juuri ollenkaan muutoksin, vaan hiilitonnin hinta ensi vuodelle pyörii edelleen hieman alle 40 dollaria/tonni tasolla. Kivihiilestä on tosin kuulunut useita tuotannon leikkauksia sekä Kiinasta että muualta maailmasta, mutta ainakaan toistaiseksi nämä eivät ole saaneet hiilen hintaa nousuun, vain pysäyttäneet laskun. Päästöoikeuden hinta jatkoi laskussa, mutta vauhti hidastui ja hinta painui euron verran tammikuun loppuun verrattuna, 5 euroa/tonni tasolle. Euro ensin vahvistui ja sitten taas heikentyi, joten siitä ei hiililauhteen tuotantokustannukseen tullut hintavaikutusta. Näin ollen hiililauhteen tuotantokustannus laski tammikuussa vajaan euron verran, minkä selittävä tekijä löytyy päästöoikeuden hinnasta.

Muita sähkön tuotantoon liittyviä uutisia tammikuussa oli muutamia. Ensin Oskarshamn 1 ydinreaktorin sulkemista päätettiin aikaistaan jo ensi vuoden kesälle. Toisaalta taas Statkraft ilmoitti rakentavansa Norjaan 1000 MW:a uutta tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä. Kyseisen projektin kannattavuus kyseenalaistettiin markkinoilla laajasti, sillä Norjan ja Ruotsin yhteisen Elcert-markkinan uudesta uusiutuvasta saatavien sertifikaattien hinnat ovat tulleet reilusti alas Ruotsiin rakennettujen tuulivoimaloiden myötä. Niin tai näin, Statkraft vakuutteli hankkeen olevan kannattava ja heidän olevan sitoutunut.

Systeemihinta painui siis hieman alas vesitilanteen parantumisen sekä hiililauhteen halventumisen myötä. Ja sitten siihen markkinoiden kaikkien mielenkiintoisimpaan asiaan, eli Suomen aluehintaerotuotteisiin, jotka sukelsivat useamman euron. Tähän syitä on haettava hieman laajemmalta skaalalta, kuin vain viime kuulta. Hiililauhteen tuotantokustannus on ollut useamman euron laskussa jo oikeastaan joulukuulta lähtien. Samaan aikaan sähkön kokonaishinta Suomessa (systeemi + aluehintaerotuote) on pysytellyt paikoillaan tai jopa hieman kallistunut. Korkeat spot-hinnat pitivät tilanteen vielä päällä tammikuussa, mutta laskenut Suomen spot-hinta helmikuussa laukaisi markkinat myymään ja Suomen kokonaishinta lähti painumaan lähemmäksi hiililauhteen tuotantokustannusta. Systeemihinnassa liikkeet olivat vähäisiä, joten Suomen aluehintaerotuote oli se, mitä markkinat myivät, jotta Suomen kokonaishinta saatiin lähemmäksi normaaleja tasoja hiililauhteen tuotantokustannukseen verrattuna.

Nyt Suomen hinta on selvästi normaalimmalla tasolla verrattuna markkinatilanteeseen. Miten tästä sitten eteenpäin, varmasti hiililauhteessa ja vesitilanteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat meihin, kuten normaalistikin. Lisäksi on mielenkiintoista nähdä riittääkö tämä markkinoille, sillä Suomeen ollaan tulevina vuosina rakentamassa paljon uutta tuotantoa. Tätä on toki jo hinnoiteltukin, sillä vuosi 2019 on vuoden 2018 hintaa halvempi mikä taas on vuoden 2017 hintaa halvempi.