Nyt haetaan roskien lajittelun Suomen mestaria!

Kilpailun tavoitteena on lisätä intoa ja taitoa kierrätykseen!

Suomessa on kilpailtu jo eukonkannossa, saunomisessa ja suojuoksussa. Nyt on aika etsiä roskien lajittelun Suomen mestari. Vantaan Energia järjestää Roskien lajittelun SM-kisat kesällä 2016. Niiden tarkoituksena on innostaa ihmisiä kierrättämään ja oppimaan lajittelun salat. Vaikka jätteitä kierrätetäänkin jo paljon, Suomi jää silti EU:n keskiarvoissa yllättäen häntäpäähän. SM-kisojen osakilpailut järjestetään kesä- ja heinäkuussa, ja kisaan voi osallistua myös digipelillä. Roskamestariksi kruunattava voittaja selviää Tikkurila Festivaalin päälavalla Vantaalla 23.7.

– Joidenkin jätteiden kierrätys on ihmisille tutumpaa kuin toisten. Siksi jopa ongelmajätteitä ja sähkölaitteita päätyy yhä kaatopaikalle. Haluamme herätellä ihmiset innostumaan kierrätyksestä ja lisätä tietoa siitä, mihin keräysastiaan mitäkin kuuluu lajitella. Koska suomalaiset ovat kilpailuhenkistä kansaa, mikä olisi parempi tapa kuin leikkimielinen SM-kilpailu, jossa voi päihittää naapurin tai työkaverin, summaa Vantaan Energia Oy:n viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa.

Alkukarsintoina järjestetään kolme osakilpailua: Narinkkatorilla Helsingissä perjantaina 3.6. klo 15.30 alkaen, kauppakeskus Jumbossa Vantaalla lauantaina 11.6. klo 11 alkaen ja Tikkurila Festivaalien ohjelma-alueella perjantaina 22.7. Kilpailuun voi osallistua kuka vain, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Vauhdikkaalla lajitteluradalla osallistujat pääsevät testaamaan tietojaan siitä, mihin keräyssäiliöihin erilaiset roskat kuuluvat.

Voittaja ratkaistaan finaalissa, jossa kilpailee neljä alkukarsintojen parasta lajittelijaa. Finaali järjestetään Tikkurila Festivaalin päälavalla lauantaina 23.7. Eturivin artisteja vilisevä massatapahtuma järjestetään Vantaalla Hiekkaharjun urheilupuiston alueella. Voittaja saa arvonimen Roskamestari 2016 ja palkinnoksi matkan kahdelle maailman siisteimpään kaupunkiin Singaporeen.

Kierrätystreeniä digipelillä

Lajittelutaitojaan voi testata ja kehittää myös Roskapelin avulla. Tietokoneilla ja iPadeilla pelattava digipeli avautuu 18.5. osoitteessa www.roskamestari.fi. Pelaajan tehtävänä on ratkaista mahdollisimman nopeasti, mihin kierrätyssäiliöihin pelin ehdottamat roskat kuuluu laittaa. Pisteitä saa oikeaan säiliöön ammutuista roskista. Halutessaan pelaaja voi osallistua tuloksellaan myös Roskien lajittelun SM-kisojen alkukarsintaan. Digipelissä korkeimman tuloksen saanut pelaaja pääsee mukaan finaaliin yhdessä kolmen osakilpailun voittajien kanssa.

Jopa Slovenia päihittää Suomen kierrätyksessä

Tarvetta kierrätystaitojen lisäämiselle selvästi on, sillä Suomi jää kierrätystilastoissa EU:n keskiarvosta jälkeen. Eurostatin maaliskuussa julkaisemien tilastojen mukaan lähes puolet kunnallisjätteestä kierrätettiin (28 %) tai kompostoitiin (16 %) vuonna 2014, kun katsotaan EU-maiden keskiarvoa. Kaatopaikalle päätyi 28 prosenttia ja polttamalla hävitettiin 27 prosenttia.

Sen sijaan Suomessa jätteistä kierrätettiin vain 18 prosenttia ja kompostoitiin 15 prosenttia. Eniten jätettä hävitettiin meillä polttamalla sitä energian tuottamiseksi (50 %). Kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä oli kuitenkin alle EU:n keskitason (17 %). Kierrätyksen huippumaa EU-alueella on yllättäen Slovenia, jossa kierrätetään 49 prosenttia kotitalousjätteestä. Lähes samaan tasoon yltää vain Saksa. Suomi jäi 36 EU-maan kierrätysvertailussa sijalle 22.

Keskimäärin EU:ssa syntyi jätettä 475 kiloa jätettä henkeä kohden. Määrä on laskenut kymmeneksen huippuvuodesta 2002, jolloin jätettä syntyi 527 kiloa henkeä kohden. Eri maiden välillä on suurta vaihtelua. Eniten jätettä tuottavat tanskalaiset (759 kg) ja sveitsiläiset (730 kg), ja vähiten romanialaiset (254 kg) ja puolalaiset (272 kg). Suomessa jätettä syntyy lähes EU:n keskiarvon mukaan 482 kiloa henkeä kohden.

Joka viides ei kierrätä biojätettä

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) teettämän asiakaskyselyn mukaan pääkaupunkiseudulla varmimmin kierrätykseen päätyy paperi: paperin kierrättää aina 84 prosenttia vastaajista ja melko usein noin 10 prosenttia. Biojäte sen sijaan heitetään yhä useassa taloudessa sekajätteen sekaan: viidennes vastaajista myöntää, ettei yleensä kierrätä biojätettä. Lähes yhtä moni jättää lajittelematta säilyketölkit ja muun pienmetallin. Lasit ja kartongit päätyvät varsin hyvin kiertoon, sillä niitä lajitellaan melkein yhtä aktiivisesti kuin paperia.

– HSY on aloittanut toukokuussa 3200 kiinteistössä muovijätteen keräilykokeilun, ja samalla energiajakeen kerääminen päättyy HSY:n alueella. Muovikeräykseen voi laittaa muun muassa sampoopullot, jogurttipurkit, muovipussit sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset. Muovipakkaukset kerätään uusien tuotteiden raaka-aineeksi, Suorsa kertoo.

Kyselyn mukaan naiset ovat miehiä aktiivisempia kierrättäjiä. Joissain jätelajeissa eroa on jopa kymmenen prosenttiyksikön verran, kuten biojätteen kohdalla. Tekstiilien kierrätyksessä kaula naisten ja miesten välillä on kaikkein suurin. Naisista yli 70 prosenttia kierrättää vaatteet ja tekstiilit aina tai melko usein. Miehillä vastaava luku on hieman yli 50 prosenttia. Luvut perustuvat HSY:n vuoden 2014 asiakaskyselyn tuloksiin.

Painolaatuiset kuvat Roskien lajittelun SM-kisojen kilpailuradasta sekä logoista voit ladata tästä Dropbox-linkistä!
Kuvat: Hanna Tyrväinen / Vastavirta

Lisätietoja:
Vantaan Energia Oy
Viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa
puh. 050 553 0802, mervi.suorsa@vantaanenergia.fi
www.vantaanenergia.fi

https://www.facebook.com/VantaanEnergia/
https://twitter.com/VantaanEnergia
https://www.instagram.com/vantaan_energia/