Monenmuotoista energiaa

Meillä on tavoitteena leikata energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vuoden 2010 tasolta kymmenesosaan vuoteen 2030 mennessä ja luopua kivihiilen käytöstä vuonna 2025. Tähän päästään määrätietoisesti askel askeleelta.

Ensimmäinen askel oli vuonna 2014 valmistunut ja hyvin palvellut jätevoimalamme, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä 1,5 miljoonan suomalaisen kierrätyskelvottomasta sekajätteestä. Jätevoimalan käyttöönoton myötä energiantuotannon hiilidioksidipäästömme laskivat 30 prosenttia ja fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö Vantaalla väheni 40 prosenttia.

Vuoden 2017 syksyllä käynnistynyt muutostyö fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi Martinlaakson voimalaitoksella on pian valmistumassa.

Biovoimalan valmistumisen jälkeen olemme muutamassa vuodessa puolittaneet Vantaan Energian hiilidioksidipäästöt sekä vähentäneet fossiilisten polttoaineiden käyttöä 60 prosenttia.

2020-luvulla lopetamme kivihiilen käytön kokonaan ja korvaamme sen lisäämällä uusiutuvaa ja muuta hiilidioksidivapaata energiantuotantoa. Etsimme jatkuvasti keinoja tuottaa energiaa vastuullisemmin.

Jätevoimala

Ylpeydenaiheemme on Itä-Vantaalla sijaitseva jätevoimala, joka otettiin käyttöön vuonna 2014. Jätevoimala on valtaisa panostus uudenlaiseen energiantuotantoon ja merkittävä ympäristöteko. Se on tehokastapa tuottaa energiaa, jonka ansiosta 374 000 tonnia vähemmän jätettä päätyy kaatopaikoille.

Jätevoimala tuottaa kaukolämpöä ja sähköä. Yhteensä polttoaineen energiasta saatiin talteen 92 % vuonna 2017. Voimalaitos laski energiatuotannon hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia sekä sen ansiosta käytämme tällä hetkellä 40 prosenttia vähemmän fossiilisia tuontipolttoaineita.

Juuri nyt tutkimme jätevoimalan laajennusta. Hankkeen ympäristövaikutuksiin keskittyvä ympäristövaikutusarvionti (YVA) on tällä hetkellä noin puolivälissä. Asiasta on kuultu kansalaisia ja viranomaisia, joilta saamamme palautteen pohjalta selvitämme parhaillaan, minkälaisia vaikutuksia uudella voimalalla olisi alueen asukkaille ja ympäristölle. Selvityksessä tutkitaan muun muassa laajennuksen aiheuttamia melu-, pöly- ja ilmanpäästöhaittoja sekä maaperään kohdistuvaa kuormitusta.

Uusi voimala hyödyntäisi kiertotalouspolttoainetta, eli materiaaleja, jotka eivät kelpaa kierrätettäviksi. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla syntyvää, kierrätykseen kelpaamatonta kaupan- ja teollisuuden jätettä viedään Viroon tai Ruotsiin, ja samalla ostetaan kivihiiltä ja maakaasua oman energiatuotantomme tarpeisiin.

Jätevoimalan laajennus vähentäisi näiden fossiilisten polttoaineiden käyttötarvetta ja olisi siten sekä kansantaloudellisesti, että ympäristöllisesti merkittävä investointi. Omavaraisen jätteenpolton myötä kivihiilen käyttötarve vähenisi jopa puoleen nykyisestä. 

Voimalamme Martinlaaksossa

Martinlaakson voimalaitoksessa palaa biomassa, kivihiili ja maakaasu. Laitoksella on korkea, yli 80 prosentin hyötysuhde. Tämän lisäksi tehokkaan rikinpoistolaitoksen ansiosta laitoksen savukaasuista puhdistetaan rikkidioksidi, pääosa raskasmetalleista ja useita muita haitallisia aineita. Martinlaakson hiilikattilan typpidioksidi- ja rikkidioksipäästöt alenivat yli 40 % vuodesta 2015, kun hiilikattilaan tehtiin polttoteknisiä muutoksia kesällä 2016.

Vuoden 2017 syksyllä käynnistynyt muutostyö fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi Martinlaakson voimalaitoksella on pian valmistumassa. Muutimme Martinlaakson vanhan maakaasu- ja öljykäyttöisen voimalaitososan biovoimalaksi. Vanhan kattilan muutostyö oli nopea ja helppo toteuttaa,  eikä sido meitä jatkamaan samalla tuotantomenetelmällä vuosikymmeniä. 

Biovoimalassa käytetään polttoaineena pääasiassa kestävää biomassaa eli kotimaista läheltä tuotua puuhaketta, kuten metsätähde- ja rankahaketta, kierrätyspuuta, sahanpurua sekä vaneriteollisuuden hukkapaloja.

Ensimmäiset testitulet uudessa biovoimalassa syttyivät joulukuussa. Tällä hetkellä on käynnissä biokattilan koekäyttöjakso, jossa testataan sopimuksen mukaista suorituskykyä ja käytettävyyttä. Kun koekäyttö on saatu maaliin hyväksytysti alkaa voimalaitoksen varsinainen tuotantokäyttö.

Tuulisähkö

Meillä on tärkeä rooli suomalaisen tuulisähkön tuotannossa ja kehittämisessä. Tuulivoiman tuotantokapasiteetti lähes kaksinkertaistui 2017. Vuonna 2017 tuotimme yhteensä 78 gigawattituntia tuulisähköä, mikä oli 7 prosenttia sähköntuotannostamme. Olemme osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja EPV Energia Oy:ssä, joilla on useita tuulipuistoja lähinnä länsirannikolla. Suomen Hyötytuuli Oy avasi maailman ensimmäisen jääolosuhteisiin suunnitellun merituulipuiston Porin Tahkoluodossa 31.8.2017. Tuulipuisto koostuu kymmenestä 4,2 megawatin tuulivoimalasta. Vieläkin suuremman, 34 voimalan tuulipuiston, asennustyöt on saatu päätökseen Metsälässä, Kristiinankaupungissa. Metsälän voimaloiden kokonaisteho on lähes 120 MW.

Vesivoima

Vesivoima on meille merkittävä energianlähde, sillä vuonna 2017 sähköntuotannostamme 36 prosenttia syntyi vesivoimalla. Vesivoima tulee meille pääosin Svartisenin ja Ranan vesivoimalaitoksista Norjassa, jotka tuottivat Vantaan Energialle 398 gigawattituntia vesivoimaa vuonna 2017. Omistamme yhdessä neljän muun energiayhtiön kanssa Kolsin Voima Oy:n, jolla vesivoiman tuotantoa Kokemäenjoessa ja Kymijoessa. 

Ydinvoima

Reilu 10 prosenttia sähköntuotannostamme on ydinvoimaa, joka tulee Olkiluodon kahdesta ydinvoimalasta. Tämän lisäksi olemme Voimaosakeyhtiö SF:n kautta mukana Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksessa.

Meillä on käytössä sertifioidut ympäristöjärjestelmä ISO 14001 ja laatujärjestelmä ISO 9001

Vantaan Energian Tuotanto ja lämmönjakelu -toiminto ylläpitää toimintajärjestelmää, joka pitää sisällään sertifioidut ympäristöjärjestelmän ISO 14001 ja laatujärjestelmän ISO 9001. Ulkopuolisen arvioijan myöntämät sertifikaatit takaavat kansainvälisten standardien mukaisen toiminnan, eli organisaatiomme on sitoutunut täyttämään asiakkaiden sekä muiden sidosryhmiensä odotukset sekä viranomaisten vaatimukset järjestelmällisestä sekä vastuullisesti. Standardien mukaisen toiminnan kantavia ajatuksia ovat muun muassa johdon sitoutuminen, toiminnan jatkuva parantaminen sekä toiminnan järjestelmällinen suunnittelu ja arviointi. Lisäksi olemme liittyneet Energiatehokkuussopimukseen, jonka puitteissa sitoudumme vastuulliseen energiankäyttöön ja vähennämme omalta osaltamme ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Energiatehokkuussopimuksen velvoittamina toimimme myös energiatehokkuusjärjestelmä ETJ:n vaatimusten mukaisesti.

Toimintajärjestelmä ja ETJ kattavat kaikki Tuotanto ja lämmönjakelu -toiminnon vastuulla olevat Vantaalla sijaitsevat:

  • Sähkön ja kaukolämmön tuotantolaitokset
  • Kaukolämpöverkon, sisältäen Jusslan alueen KL-verkon ja lämpökeskuksen
  • Maakaasuverkon

Tavoitteidemme ja arvojemme pääpisteet on kirjattu ylös ympäristö- ja laatulupauksiimme: