Uutiskirje 3/2015: Sähkön hinta
Sähkön hinta on tällä hetkellä edullisimmillaan pitkään aikaan. Useiden analyytikoiden mukaan hyvä tilanne tulee jatkumaan vielä vuosia. Näin varmasti onkin pohjoismaisella tasolla tarkasteltuna. Uusiutuva energian määrä on lisääntynyt merkittävästi ja kysynnän oletetaan kasvavan vain maltillisesti. Tämä yhdistettynä hyvään vesitilanteeseen ja alhaiseen hiilen hintaan pitänee hintojen nousupaineet kurissa.
Johdannaisten osalta sähkön pohjoismainen systeemihinta on painunut vuodelle 2016 jo 17 €/MWh tasolle ja vuoden 2020 systeemihinta on alle 21 €/MWh.
Kuva 1: Sähkön systeemihinnan kehitys
Hinta Suomessa
Suomen hinta-alueen osalta tilanne on hieman toinen. Sähkön hinta on painunut hyvän tarjontatilanteen seurauksena jo niin alas, että se on syrjäyttänyt olemassa olevaa hiileen perustuvaa sähköntuotantoa. Jopa perinteisesti hyvin kilpailukykyinen sähkön ja lämmön yhteistuotanto on uhattuna.
Edullisimpien perinteisten tuotantomuotojen investointikustannustasoksi on julkisuudessa arvioitu 50–60 €/MWh. Samaan aikaan tukiin perustuva tuulivoimatuottajien saama kokonaishinta Suomessa on 83,5 €/MWh ja ensimmäiset vuodet jopa 105,3 €/MWh. Myös muissa Pohjoismaissa uusiutuva tuotanto on voimakkaasti tuettua. Tämä tarkoittaa, että nykyisillä markkinahinnoilla uusia investointeja perinteisiin tuotantomuotoihin ei synny vaan investoinnit ohjautuvat tukiin perustuviin tuotantomuotoihin.
Suomessa talvikaudella huippukulutuksen (15 000 MW) aikana tuotantokapasiteettia on käytettävissä vain noin 11 600 MW, jolloin sähköä on tuotava naapurimaista jopa 3400 MW. Siirtoyhteyksien määrä on kuitenkin rajallinen, jolloin muissa pohjoismaissa tuotettua edullista sähköä ei pystytä hyödyntämään täysimääräisesti Suomessa. Sen sijaan sähkö joudutaan tuottamaan Suomessa käytettävissä olevilla kalliimmilla tuotantomuodoilla. Tästä johtuen Suomen aluehinta on jonkin verran korkeampi kuin pohjoismainen systeemihinta. Systeemihinnan laskiessa Suomen aluehintaerotuotteiden hinta on noussut. Vuoden 2016 aluehintaerotuote onkin ollut historiallisen kallis ja lähennellyt 13 €/MWh:a.
Kuva 2: Suomen aluehintaerotuotteen kehitys
Suomen hintataso on siirtorajoitteista ja Suomen tuotantorakenteesta johtuen vakiintunut 30 €/MWh tasolle. Vuoden 2019 hinta putoaa Olkiluoto 3 valmistumisen myötä alle 25 €/MWh:iin.
Kuva 3: Sähkönhinta Suomessa vuosille 2016–2019
Hintapiikkeihin kannattaa varautua
Vaikka tilanne sähkön ostajan osalta näyttääkin hyvältä, kannattaa silti varautua lyhytaikaisiin hintapiikkeihin. Erityisesti Suomessa matalan hintatason myötä volatiliteetti tulee lisääntymään. Ensi talven osalta kantaverkkoyhtiö Fingrid varoitteleekin, että ollaan entistä riippuvaisempia sähkön tuonnista. Pelivaraa tuotantolaitosten ja siirtoyhteyksien vikaantumiseen ei juuri ole, ja riski sähkönkulutuksen lyhytaikaisiin rajoituksiin on kasvanut.
Mikäli kylmän jakson aikana siirtoyhteyksissä on rajoitteita tai joku isompi voimalaitos putoaa pois tuotannosta, voi sähkön spot-hinta nousta Suomessa jopa satoihin euroihin.
Kuva 4: Spot-hinta Suomessa ja spot-systeemihinta
Esimerkiksi lokakuun alussa Suomen ja Ruotsin välisestä sähkönsiirrosta oli huollossa noin 1000 MW:n verran mikä näkyi välittömästi hintapiikkeinä Suomen aluehinnassa. Erityisesti ensi talven osalta kannattaa varmistaa, että riittävän suuri osuus tarpeesta on suojattu.
Varmista sähkön hinta
Vaikka sähkön hinnassa ei nähdä merkittäviä nousupaineita ja hinnan arvioidaan pysyvän alhaalla useamman vuoden ajan, nyt ei silti ole huono hetki varmistaa sähkön hintaa pidemmällekin. Näin siksi, että hyvä tarjontatilanne sekä alhainen hiilen hinta heijastuu jo johdannaisten hinnoissa. Lisäksi paine hintojen laskulle on pienempi kuin paine hintojen nousulle mahdollisissa häiriötilanteissa.