”Energia on meille arvovalinta”
Samuli Laurikainen ja Toni Punkkinen
Vantaalainen salaatinviljelijä tarvitsee sähköä lämmittääkseen kasteluveden ja kasvuhuoneen kasveille sopivaksi. Energian tulee olla paitsi uusiutuvaa myös ekologisesti kestävää.
Luomusertifioidut Silmusalaatit valmistuvat Vantaan Vaaralassa sijaitsevassa tuotantokiinteistössä, joka ei muistuta vähimmässäkään määrin kasvihuonetta. Salaatinviljelijä Samuli Laurikainen kutsuukin viljelyosastoa kasvuhuoneeksi.
Siemenistä kasvatettavien versojen tuotanto ei vaadi auringonvaloa, eikä kasvuhuoneen puolella olekaan yhtään ikkunaa. Energiatehokkuuden kannalta se on hyvä asia; lämpöä ei karkaa ainakaan ikkunoiden kautta.
Osastoitujen tilojen sijainti kiinteistön sisällä on energiataloudellisesti erinomainen. Kolmella seinustalla ja yläpuolella on toisten yritysten lämpimiä tiloja. Kylmiä pintoja on vain yhden ulkoseinän takana. Sen ja tuotantotilojen väliin on sijoitettu varasto ja kylmiö, millä on saatu aikaiseksi tuplaeristys.
”Voi sanoa, että tilojen energiatehokkuuden osalta meillä kävi hyvä tuuri. Kun olen verrannut tilojamme muihin vastaavan kokoisiin kiinteistöihin, niin tämä on erittäin energiataloudellinen.”
Suurin osa energiakuluista kertyy suorasta sähkölämmityksestä, vaikka 20 astetta enempää ei kaivata millään osastolla. Energiankäytön seurantaan Laurikainen käyttää Vantaan Energian Oma Energia -raportointipalvelua, joka kertoo kulutuksen tunnin tarkkuudella. Talviaikaiset kulutuspiikit pistävät silmään.
Vesi on lämmitettävä sähköllä, koska kiinteistö ei ole kaukolämpöverkossa. Viljely-yrityksen tiloissa on kolme 300 litran lämminvesivaraajaa. Sopivan lämpöistä vettä tarvitaan ensinnäkin siementen ja versojen kasteluun. Tuotteita huuhdellaan 12 kertaa tunnissa eli viiden minuutin välein, jotta mikrobiologiset olosuhteet pysyvät optimaalisina.
Veden lämpötila vaihtuu tuotantovaiheiden mukaan tietokoneohjatusti. Kasteluvesi on tehokkaampi kasvun säätelijä kuin ilman lämpötila, koska veden ominaislämpökapasiteetti on olennaisesti suurempi. Veden lämpötila vaikuttaa myös kasvin makuun. Viileällä vedellä kasteltu kasvi tuottaa enemmän fruktoosia eli kasvisokeria, joka saa sen maistumaan makeammalta.
Lämmintä vettä tarvitaan pesemiseen, joka on kastelun lailla jatkuvaa.”Pidämme paikat puhtaina ja pesemme tuotantolaitteistot eri työvaiheiden välillä. Lisäksi on työvälineiden ja -vaatteiden sekä käsien pesua. Välillä tuntuukin, ettei salaatinviljely ole mitään muuta kuin pesemistä!”
Tuulisähköstä EKOenergiaan
Sähköä kuluu myös valaistukseen ja tuotanto- sekä ilmanvaihtolaitteiden pyörittämiseen. Ilmastoinnissa on lämmön talteenotto. Loisteputket vaihtunevat jossain vaiheessa ledeihin, mutta putkissa on hyvätkin puolensa: niiden tuottama lämpö vähentää lämmitystarvetta talvisin ja valon aallonpituudet ovat versoille otolliset.
Silmusalaattien tuotantoon tarvittava sähkö ostetaan Vantaan Energialta. Sen pitää olla uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä. Aluksi ratkaisu oli Tuulisähkö, mutta viime vuonna Laurikainen löysi itseään vieläkin enemmän miellyttävän vaihtoehdon: EKOenergia-ympäristömerkillä varustetun sähkön. Se on kuulunut Vantaan Energian tuotevalikoimaan vuodesta 2017 saakka.
Merkin myöntää kansainvälinen EKOenergia-verkosto, johon kuuluu yli 40 ympäristöjärjestöä ja vastuullista energiantuotantoa edistävää tahoa eri puolilta maailmaa. ”Verkosto valvoo, että ympäristömerkillä myymämme sähkö on tuotettu tiukkojen kestävyyskriteerien mukaisesti”, myyntipäällikkö Toni Punkkinen Vantaan Energialta kertoo.
Ilmastovaikutusten ohella tarkastellaan muitakin ympäristövaikutuksia; pelkkä uusiutuvuus ei täytä ehtoja. Esim. tuulisähkön tuotannossa tulee huomioida linnuille aiheutuvat riskit, vesivoimassa kalojen vaellusreitit. Isommat yritykset ovat olleet jo pidempään kiinnostuneita ekomerkitystä sähköstä, ja sen suosion kasvupotentiaali on Punkkisen mukaan ilmeinen.
”Asiakkaiden kanssa keskustellessa huomaa, että ympäristöarvot ovat yhä tärkeämpi valintaperuste sähkönhankinnassa. Ekologisiin tuotantotapoihin perustuvan sähkön kysynnän kasvu taas vaikuttaisi laskevasti kyseisten tuotteiden markkinahintaan.”
Samuli Laurikainen toteaa, että EKOenergiasta pitää vielä tänä päivänä maksaa vähän enemmän. ”Sen käyttö on missiomme mukaista toimintaa. Mikä arvovalinta se olisi, jos se ei maksaisi? Ja mitä energiatehokkaammin toimimme, sitä pienempi energian kustannusvaikutus on.”