‘Huomenna’

Taloyhtiön ekoteko

Teksti Heli Satuli, kuva Mikko Saarainen/Napa Agency Voisiko taloyhtiösi vauhdittaa kiertotaloutta, vähentää päästöjä ja lisätä tuloja myymällä ylijäämälämpöä avoimeen kaukolämpöverkkoon? Entistä useampi suomalainen kaukolämpöverkko on avoin. Niin myös Vantaalla. ”Avoimen kaukolämpöverkon idea on, että energiayhtiö ostaa kaukolämpöä verkkoonsa avoimin mielin, sieltä mistä sitä kustannustehokkaimmin saa”, kertoo Energiateollisuus ry:n asiantuntija Antti Kohopää. Melkein mikä tahansa vantaalainen […]

Lue lisää

Ratkaisuna kaukolämpö

Teksti Heli Satuli, kuva Harri Tarvainen Tulevaisuuden energiajärjestelmän ytimessä on ekologinen, avoin ja joustava kaukolämpöverkko. Päästöttömän kaukolämmön avaintekijä on puhdas sähkö. Mitä tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta kaukolämpö? Ainakin putki maan alla. Varmuus, turvallisuus ja vaivattomuus. Ehkä kaikuja menneiltäkin vuosikymmeniltä? Vanhat mielikuvat kannattaa karistaa, sillä kaukolämpöverkko on kohoamassa energiajärjestelmän tähdeksi. ”Tulevaisuudessa kaukolämpö on hyvin todennäköisesti ensisijainen […]

Lue lisää

Vähemmän rahaa roskikseen

Mikko Saarainen / Napa Agency Kun lajittelemme jätteemme asiallisesti, ympäristön lisäksi kiittää lompakko. Suomalaiset tuottavat vuodessa noin 510 kiloa yhdyskuntajätettä asukasta kohti. Jätehuoltoa ei hoideta verovaroin, vaan kotitaloudet maksavat tarvitsemistaan palveluista. Jätehuolto maksaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n alueella yhdelle kerrostaloasukkaalle keskimäärin 52 euroa vuodessa, rivitaloasukkaalle 42 euroa ja omakotiasukkaalle 78 euroa, kertoo Suomen Kiertovoiman […]

Lue lisää

Jätteestä kuoriutuu resurssi

Kuva Heidi Strengell Katu on sakeanaan muovinkatkuista savua, kukkamaalta pilkistää roskapusseja, järvenselällä kelluu jääkaappi. Ei Suomessa. Meillä jätehuolto toimii, mutta parantamisenkin varaa on. Jätehuolto on yksi niistä palveluista, jonka olemassaolon huomaa lähinnä silloin, kun se ei toimi. Normaalitilanteessa kannamme roskapussimme jätekatokseen ja ne katoavat sieltä vähin äänin, korkeintaan roska-auton peruutuspiippauksen säestämänä. Yksityiskohdat ovat useimmille hämärän […]

Lue lisää

Uusi energia aktivoi kuluttajan

Tulevaisuuden energiajärjestelmän ihanneasiakas ei ole vain energian kuluttaja, vaan myös sen tuottaja ja jopa rahoittaja. Poliittisestikin voi vaikuttaa. Aktiivinen kuluttaja voi hyötyä paljon kohti päästöttömyyttä kurkottavasta energiajärjestelmästä. Sitran vanhempi neuvonantaja, vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin perehtynyt Oras Tynkkynen sanoo, että kuluttajilla on valtavasti vaikutusmahdollisuuksia meneillään olevassa murroksessa. Kokeile uusia energiaratkaisuja Tynkkynen kannustaa suomalaisia ottamaan käyttöön uusia energiaratkaisuja. Sellaisia […]

Lue lisää

Energiamurros on jo käynnissä

Maapallon kestokyvyn vuoksi fossiiliset polttoaineet on korvattava muilla energialähteillä. Kuluttajalle energiamurros näkyy etenkin tuotannon hajautumisena ja älykkäämpinä palveluina. Yhä useamman suomalaiskodin kyljessä pullottaa kulmikas ulkonema. Suomessa on käytössä jo 850 000 lämpöpumppua. Ne tuottavat 8,1 prosenttia (2016) kotitalouksien energiasta. ”Lämpöpumppujen nopea yleistyminen on suomalainen menestystarina”, Aalto-yliopiston professori, energiamurrokseen perehtynyt Sampsa Hyysalo ylistää. Lämpöpumput ovat osa […]

Lue lisää

Kevennä askelta

Suomalaisen hiilijalanjälki on noin 11 500 hiilidioksidiekvivalenttikiloa vuodessa. Se on yli puolet enemmän kuin maailmassa keskimäärin – ja saman verran liikaa. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia syntyy kotitalouksissa, joten yksilön valinnoilla on merkitystä. Keskivertosuomalaisen 11 500 hiilidioksidiekvivalenttikilon (kg CO₂e) kuormasta pitäisi saada lähivuosina yli puolet pois, jos haluamme pitää maailman lämpenemisen tavoitellussa alle kahdessa asteessa. Tärkeintä […]

Lue lisää

Huolellisen kulutuksen aika

Nyt on vähän kiire. Tänään syntyvän lapsen 12-vuotispäivään mennessä suomalaisten on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään 39 prosenttia. Luopumisen pakko voi kuitenkin palauttaa arvoa sille, mikä jää. Suomessa kaikki näyttää olevan niin kuin aina ennenkin. Mitä nyt vähän sateisia kesiä ja kovia myrskyjä, lyhyestä lumikaudesta kärsiviä saimaannorppia ja samasta asiasta riehaantuneita punkkeja. Tosiasiassa Suomi lämpenee ilmastonmuutoksen seurauksena noin […]

Lue lisää

Minimoi ja kierrätä

Kotitalouksien pakkausmuovin voi nyt kierrättää, mutta vielä parempi olisi, jos muovijätettä ei syntyisi ollenkaan. Kokosimme arjen vinkit turhan muovin karttamiseen. Mikromuovia on vaikea välttää arjessa, ellei ole tarkkana. Sitä on vaatteissa ja kosmetiikassa, kuten hammastahnoissa ja kuorintavoiteissa. ”Pääosin kuluttajien arkimuovijäte on kuitenkin makromuovia. Yksi asukas tuottaa kiinteistön sekajätteeseen vuosittain 28,4 kiloa muovia, josta 25,5 kiloa […]

Lue lisää

Muovi valtaa meren

Maapallolla on 12 mannerta, joista puolet ovat muovia. Merien muoviongelmaan herättiin liian myöhään. Nyt merien pelastamiseen tarvitaan koko ihmiskunnan apu. Merien hyvinvointia uhkaavat muun muassa ilmaston lämpeneminen, rehevöityminen ja meriliikenteen päästöt. Muoviongelmaan on herätty vasta viime vuosina, ja nyt shokeeraavia esimerkkejä löytyy kaikkialta. Galapagossaarilla valaiden vatsat ovat täynnä muovia. Hangon ulkoluodoilta löytyy muoviin kuolleita lintuja. […]

Lue lisää

Luonnollisesti taloudellinen

Aurinkosähkö on paitsi ympäristötietoinen myös taloudellisesti fiksu valinta. Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkoenergiamaa. Yllättävä huomio liikennevaloissa Italian-matkalla: nehän toimivat aurinkosähköllä! Saksassa moottoritien varressa kellii aurinkopaneelipelto. Suomalaiskesämökistä kiemurtelee aurinkosähköllä paistuneiden korvapuustien tuoksu. Nämä satunnaiset havainnot ovat osa aurinkoenergian rajua kehitystä ja maailmanlaajuista, energiantuotantoa mullistavaa ilmiötä. ”Voidaan sanoa, että käynnissä on globaali vallankumous”, sanoo energiaratkaisujen […]

Lue lisää

Osaatko lajitella?

Vaikka sekajäte päätyy poltettavaksi, on lajittelu tärkeää. On typerää polttaa sellaista, minkä voisi käyttää uudelleen. Teepussit menevät biojätteeseen muun eloperäisen, maatuvan ja kiinteän aineksen kanssa. Munakenno lajitellaan kartonkiin tai silputaan biojätteeseen imemään kosteutta. Lahjapaperi ei sovellu paperinkeräykseen värien, pinnoitteiden ja teippien vuoksi. Se kuuluu lahjanarujen ja lahjakassien tapaan sekajätteeseen. Kahvipussi kuuluu sekajätteeseen. Vaikka pussissa on […]

Lue lisää

Näkemiin kivihiili!

Vantaan Energia etenee aikataulussa kohti uusiutuvaan energiaan perustuvaa tuotantoa. Martinlaaksoon suunnitellun biolaitoksen voimin yhtiö on ottamassa ratkaisevan askeleen kohti kivihiiletöntä aikakautta. Viime vuoden keväällä Vantaan Energia antoi energiayhtiöiden edelläkävijänä painavan lupauksen: yhtiö luopuu kivihiilen käytöstä 2020-luvulla. ”Meille kivihiilen käytön lopettaminen ei ole ongelma. Se on ollut jo useamman vuoden ajan osa suunnitelmaamme hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi”, kertoo […]

Lue lisää

Ehkäise ilmastonmuutosta arkisilla valinnoilla

Sähköautoilu on ilmastoystävällisen kuluttajan valinta. Jos ympäristötekoja haluaa jatkaa muuallakin kuin liikenteessä, kotiin voi valita Ilmastosähkön. Yksittäisen ihmisen päivittäisillä valinnoilla on suuri merkitys maapallomme tulevaisuuteen. Sähköautoilu ehkäisee ilmastonmuutosta, mutta ainakin toistaiseksi auto tankataan sillä sähköllä, jota julkisen latauspisteen pistokkeesta tulee. Kotiin hankitun sähkön tuotantotavan voi sen sijaan päättää itse ja vaikuttaa siten energiantuotantoon. Ilmastosähkö tuotetaan […]

Lue lisää

Energiapihi kaupunki

Maailmanlaajuisesti valtaosa energiasta kulutetaan kaupungeissa. Rakennusten lämmitys, sähkölaitteiden käyttö ja liikenne ovat energiasyöppöjä. Pelkästään lämmitys sekä palvelujen ja asumisen sähkönkäyttö muodostavat kolme neljäsosaa kaupunkien energiankulutuksesta. Ja kulutus sen kun kasvaa, sillä ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin kiihtyvällä tahdilla. Vuonna 2050 kaupungeissa asuu arvion mukaan 64–69 prosenttia maailman väestöstä. Suomi ei ole poikkeus. Kaupungistumisasteemme on nousussa, ja kaupunkien […]

Lue lisää

Kolttu koivusta ja muita viisaita valintoja

Vaateteollisuus uudistuu. Puusellusta valmistetaan vaatemateriaalia ja tekstiilien kiertotaloushankkeessa kierrätetään kuidut uudelleen käyttöön. Tekstiiliteollisuus ja kuluttajat ovat heränneet ajattelemaan ympäristöarvoja. Maapallon väkiluku kasvaa, eivätkä nykyiset kuitulähteet riitä tuottamaan tekstiilikuituja jatkuvasti lisääntyvään tarpeeseen. Toisaalta länsimaissa kertyy valtavia määriä tekstiilijätettä, jota ei tänä vuonna voimaan tulleen lain mukaan saa viedä kaatopaikalle. Pääkaupunkiseudulla sekajätteisiin sullotut vaatteet kulkeutuvat automaattisesti Vantaan […]

Lue lisää

Sähköauto tuli jäädäkseen

Vantaan Energian järjestämä teemailta kiinnosti ja innosti Petri Soinia lähtemään paikan päälle kuulemaan ja keskustelemaan sähköautoilusta. – Pääseehän tässä osaltaan vaikuttamaan sähköautoilun sujumiseen, vaikka oma tarve julkisille latauspisteille Vantaalla onkin pieni, koska lataan autoni kotona. Kiinnostavaa asiaa kyllä. Sähköauto Soinilla on ollut nyt neljä vuotta. – Erittäin tyytyväinen olen ollut. Uusi tekniikka ja ympäristöystävällisyys kiinnostivat hankkimaan sähköauton, enkä tavalliseen enää aio vaihtaa.

Lue lisää

Miten sähköauto eroaa hybridiautosta?

Sähköautossa on pelkästään sähkömoottori. Kaikki ajamiseen tarvittava sähköenergia on varastoitu autossa oleviin akkuihin, jotka voidaan ladata joko kotona tai latauspaikoilla. Sähkömoottori on energiatehokas, hiljainen ja yksinkertainen, se ei tuota pakokaasuja, ja sen käyttämä energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energialähteillä. Sähköautojen kantosäde vaihtelee merkin ja mallin mukaan. Ladattavassa hybridiautossa on sekä sähkömoottori että bensiinillä tai dieselillä käyvä polttomoottori. Kahden voimanlähteen käyttämisellä tavoitellaan parempaa […]

Lue lisää

Akut latautuvat Vantaalla

Vantaan Energia haluaa parantaa sähköautoilun mahdollisuuksia rakentamalla ja kehittämällä latausverkostoa. Sähköautoillassa autoilijat pääsivät kertomaan latauspaikkojen tarpeistaan. Huhtikuisena iltana Vantaan Energian jätevoimalan parkkipaikalla seisoo autoja, joista monen kylkiteksti kertoo auton kulkevan sähköllä. Sähköautokertymä ei ole sattumaa, sillä tänään täällä keskustellaan sähköautoilusta.  Auditoriossa yleisö istuu paikoillaan nauttien kahvia ja sämpylöitä. Kun ensimmäinen esitelmöitsijä, myyntipäällikkö Antti Kallio Volkswagen Centeristä aloittaa puheensa, käy illan tunnelma pian selville. Yleisö kyselee, kommentoi ja […]

Lue lisää

Parasta autoilua on sähköautoilu

Blomqvistin perheen sähköautolla taittuvat työmatkat ja loma-ajelut. Sähköllä kulkeminen on niin hyväksi havaittu, ettei sähköautoa enää muuksi vaihdeta. Se oli ihastumista kerralla, eikä vanhaan ollut enää paluuta. Sähköauto vei miehen sydämen koeajolla. – Aluksi sähköauto oli vain yksi mahdollisuus muiden joukossa, mutta koeajo yllätti.Äänettömyys, voiman tunne ja käytännön suorituskyky liikenteessä olivat niin hyvät, että muuta mahdollisuutta ei ollut kuin ostaa auto, kertoo Anssi Blomqvist ensimmäisestä […]

Lue lisää

Tuulen viemää

Suomen Tuulivoimayhdistyksen verkkosivut tervehtivät kävijää isolla kirjoitetulla iskulauseella HYVÄN TUULEN PAIKKA. Viestin täydentävät kolme sanaa – puhdasta, turvallista, suomalaista. Kuvissa koivunlehdet lepattavat ja sinitaivaalla leijailee saippuakuplia. Kaunista. Mutta voi tuulivoimaa markkinoida rujomminkin ja laajemmasta vinkkelistä. Niin tekee Antero Vartia, Vihreiden 35-vuotias helsinkiläinen kansanedustaja ja ravintola- ja saunayrittäjä. – Kansainvaellukset selittyvät pitkälti ihmisen aikaansaamalla ilmastonmuutoksella, kuivuudella […]

Lue lisää