Luontoa voi suojella energiaratkaisuilla

(Kuva Kai Widell)

Luonto on suomalaisille rakas. Luontomme monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä turvataan suojelualueiden perustamisen lisäksi erilaisilla luonnonhoitotoimilla. Esimerkiksi tienvarret niitetään vasta kasvien kukkimisen jälkeen, mikä auttaa perhosia ja pölyttäjiä. Silti biodiversiteetti hupenee jatkuvasti. Menetämme meille tärkeää luontoa.

Maailmanlaajuisesti tärkein syy biodiversiteettikatoon on maankäytön muutos. Metsä- ja turvemaita raivataan maatalouden, rakentamisen ja infrastruktuurin tieltä. Lisäksi metsä- ja maatalous kuormittavat luontoa pikkuhiljaa. Intensiivinen käyttö yksipuolistaa maaperää, metsiä ja pientareita, minkä vuoksi ne pystyvät ylläpitämään pienempää lajikirjoa kuin luonnontilaiset ja niiden kaltaiset elinympäristöt.

Ruoan tuottamiseen, asumiseen ja liikkumiseen tarvitaan joka tapauksessa maa-alaa. Samoin energiantuotantoon ja -jakeluun, jotka vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen monin tavoin. Mutta energiantuotannossakin on mahdollista panostaa luonnon monimuotoisuuteen. Esimerkiksi vaelluskaloille tärkeitä virtavesiä voidaan kunnostaa, ja biopolttoaineen korjuussa metsiin voidaan jättää säästöpuun lisäksi kuollutta puuta, jota monet hyönteis- ja sienilajit tarvitsevat. Infrastruktuurin sijoittamisessa voidaan välttää arvokkaita luontokohteita, ja vääjäämättä sen alle jäävien alueiden menetyksiä voidaan kompensoida kunnostamalla ja suojelemalla heikentyneitä elinympäristöjä toisaalla. Myös sähkölinjojen ja tuulimyllyjen alusmetsiä ja peltoja voidaan hoitaa luontoarvojen lisäämiseksi.

Ennen kaikkea energiasektorin luontovaikutukset riippuvat silti tuotannon ja käytön tehokkuudesta. Siksi merkittävin keino suojella luontoa on parantaa energiatehokkuutta: säästämällä energiaa säästämme luontoa.

Eeva Primmer

Kirjoittaja on Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja ja professori. Taustaltaan hän on metsänhoitaja ja ympäristöpolitiikan tutkija.