Ilmasto vaikuttaa kaikkeen

30.9.2019

(Teksti Laura Pörsti, kuva Heidi Strengell)

Yksiselitteistä ratkaisua ilmastonmuutokseen ei ole, mutta yksi asia on selvä: kaikkien panosta tarvitaan. Näin sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski.

Juhani Damski viettää työpäivänsä siellä, missä ilmastonmuutosta ei voi kiistää: Ilmatieteen laitoksella Helsingin Kumpulassa, jossa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta mitataan jatkuvasti. Karu totuus on, että se vain nousee. Tämä voimistaa kasvihuoneilmiötä ja lämmittää ilmastoa.

Vuosi sitten hallitustenvälisen ilmastopaneelin eli IPCC:n raportin isoin uutinen oli se, että ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla. Maapallo on jo lämmennyt yhden asteen esiteollisesta ajasta, ja lämpenemisen aiheuttamat riskit ja haittavaikutukset kasvavat merkittävästi, mikäli keskilämpötila ylittää 1,5 astetta.

Tällä menolla kriittinen raja ylitetään vuosisadan puoleenväliin mennessä. Päästöjä on vähennettävä nopeasti. ”Tutkimukset osoittavat yksimielisesti, että elämme ilmastonmuutoksen kannalta hyvin kriittisiä aikoja. Meidän on päästävä nopeasti eroon fossiilisista polttoaineista, jotka ovat suurin juurisyy ilmastonmuutoksen taustalla”, Damski summaa.

Enää pitää lunastaa lupaukset

Juhani Damski on tehnyt uransa ilmastotutkimuksen äärellä. Hän on paitsi Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja myös puheenjohtaja suomalaisessa IPCC-työryhmässä. Se kokoaa yhteen suomalaista ilmastonmuutostutkimuksen kärkeä sekä eri ministeriöiden edustajia ja osallistuu kansainvälisen IPCC:n työhön. ”IPCC kokoaa ja arvioi tutkimustietoa hallitusten tilaamana. Sillä ei ole omaa agendaa”, Damski tähdentää. IPCC-työryhmä – suomalainen tai kansainvälinenkään – ei neuvo poliitikkoja päätöksissään, vaan tyytyy antamaan tietoa niiden tueksi. Suomessa neuvomista varten on erillinen, ilmastolakiin perustuva ilmastopaneeli

Damskikin on neuvoissaan varovainen. Hän huomauttaa, että päättäjät tietävät jo, mitä pitää tehdä. Valtiot ovat sitoutuneet Pariisin sopimuksen tavoitteeseen pitää maapallon lämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa sekä YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030:n tavoitteisiin, joihin kuuluu muun muassa toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Euroopan unioni tekee nyt toimia saavuttaakseen hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä, ja Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali jo vuonna 2035.

”Valtioiden vastuulla on pitäytyä sopimuksissa. Ratkaisut voivat näyttää erilaisilta eri paikoissa”, Damski sanoo. Hän on toiveikas siksi, että ilmastonmuutoksen olemassaolon tiedostavat nyt oikeastaan kaikki. Ilmastoskeptikot eli ilmastodenialistit näkyvät julkisessa keskustelussa, mutta Damski muistuttaa, että on heitäkin, joiden mielestä esimerkiksi IPCC:n esittelemät ratkaisut ovat riittämättömiä. ”Pitkään ilmastonmuutos oli luonnontieteen ja tekniikan temmellyskenttä, tuolloin aihetta käsiteltiin vain lehtien tiedesivuilla. Sieltä se eteni ympäristösivuille, sitten politiikkasivuille ja lopulta taloussivuillekin. Se kertoo, että tilanteen vaikutukset tunnistetaan.”

Ei ole yhtä taikatemppua

Juhani Damski korostaa olevansa luonnontieteilijä. Hän ymmärtää ilmastonmuutoksen mekanismit, mutta ratkaisut eivät ole vain luonnontieteilijöiden käsissä. ”Ilmiö on monimutkainen, ja kaikkien panosta tarvitaan sen ratkaisemiseksi. Ei ole mitään yhtä taikatemppua tai selvää aloituskohtaa”, hän sanoo.

Kuitenkin hänen näkökulmastaan tuntuu hullulta, että erilaisia toimia laitetaan vastakkain: Miksi Suomessa pitäisi tehdä mitään, kun Kiinassa päästellään paljon enemmän? Kumpi on isompi syyllinen, turpeenpoltto vai yksityisautoilu? Usein päästöt liittyvät globaaleihin arvoketjuihin.

Kun eurooppalaisen tavara tuotetaan Aasiassa, kenen päästöstä on kyse? ”Ilmiön näkökulmasta on epäolennaista, onko hiilidioksidi tullut Kiinasta vai Suomesta, fossiilisia polttamalla vai siksi, että jokin hiilinielu on pienentynyt. Hiilidioksidi ei tiedä alkuperäänsä”, Damski muistuttaa.

Maapallo on kaikkien yhteinen, joten hän jaksaa korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tilanteen huomioivia päätöksiä tarvitaan niin poliitikoilta, yrityksiltä kuin yksittäisiltä kuluttajilta. ”Myönteistä on se, että yritykset tuntuvat todella heränneen tähän asiaan. Ne ymmärtävät ilmastonmuutoksen merkityksen lisäarvon tuottamisen kautta, ja sieltä tulee varmasti myös hyödyllisiä ratkaisuja”, Damski uskoo. Hyviä suomalaisia esimerkkejä ovat VTT:n ja LUT:n (Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto) luoma hiilikädenjälki, jonka avulla yritykset voivat viestiä positiivisista ympäristövaikutuksistaan, sekä Compensate-säätiö, jonka kautta omia päästöjä voi kompensoida ohjaamalla ostosten yhteydessä pienen summan hiilensidontahankkeisiin.

Monien hyvien hankkeiden ongelma on tietysti se, että tarjottujen ratkaisujen vaikutusta ei vielä pystytä kunnolla todentamaan – ja juuri sitä kuluttaja valintaa tehdessään kaipaisi. ”Varmasti toiset jäävät kestävämmiksi keinoiksi kuin toiset, mutta kaikkea kannattaa kokeilla. Toivottavasti jo lähitulevaisuudessa tuotteisiin pystytään liittämään tieto, miten paljon niiden käytöllä on päästövaikutuksia”, Damski
sanoo.

Hän itse valitsee mieluusti päästöttömimmän mahdollisen vaihtoehdon, mutta ei halua oikeastaan puhua omista ratkaisuistaan. ”Kannatan yksilönvapautta ja uskon ihmisten vastuullisuuteen. Jokaisen valinnat perustuvat omiin arvoihin ja mahdollisuuksiin, eikä yksiselitteisesti parasta ratkaisua usein ole. Yksilön tehtävä on hankkia tietoa päätöstensä tueksi.”

Hyöty irti sääpalveluista

Sen lisäksi, että tarvitsemme ilmastonmuutosta hillitseviä toimia, meidän on sopeuduttava entistä vaihtelevampaan ilmastoon, Juhani Damski muistuttaa. ”Arjessa säähän sopeutuminen on meille tuttua. Sitähän vanhempi tekee katsoessaan aamulla ulos ikkunasta ja punnitessaan, tarvitseeko lapsi päiväkotiin kuravaatteet.”

Nyt sopeutumista kuitenkin tarvitaan paljon muuallakin kuin vaatekaapilla. Esimerkistä käy terveydenhuolto. Jotkin säätyypit – kuten erityinen kuumuus – aiheuttavat hankaluuksia tiettyjen sairauksien kanssa eläville, joten säävaihteluihin on tärkeää varautua myös sairaaloissa. Sääpalveluihin satsaaminen on tässä tilanteessa yhteiskunnalle kannattavaa, Damski uskoo.

”Koko infrastruktuuri pitää sopeuttaa ilmastonmuutoksen vääjäämättömiin vaikutuksiin. Jos emme tee sitä, syntyy sopeutumisvelkaa, joka pitää joka tapauksessa hoitaa.” Esimerkiksi energiantuotannossa täytyy varautua jäähdytystarpeisiin kesällä ja toisaalta samanaikaisiin lämmitystarpeisiin. Tulvat aiheuttavat haasteita monella alalla. ”Kaikki asiat ovat sääriippuvia, ja koska ilmasto on sään keskiarvoa, kaikki asiat ovat ilmastoriippuvia. Esimerkiksi tuulivoimaa ja aurinkovoimaa voidaan hyödyntää paremmin sääennusteisiin tukeutumalla.”

Toiveikkuutta ilmassa

Juhani Damski odottaa nyt eniten sitä, että globaalit vuosittaiset hiilidioksidipäästöt kääntyisivät laskuun. Se kertoisi, että tähän mennessä tehdyillä toimilla on ollut vaikutusta. Mutta päästöt ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa, ja laivan kääntämisessäkin on oltava pitkäjänteinen ja kärsivällinen. Damski kuitenkin pysyy myönteisenä. ”Jos ajattelen kymmenen vuotta taaksepäin, niin valtavia edistysaskeleita on otettu.”

Viime aikoina hän on iloinnut erityisesti nuorison vahvasta reaktiosta ilmastonmuutokseen. ”Yli sukupolvien menevät asiat ovat aina vaikeita, mutta nuorison toiminta tässä luo uskoa tulevaisuuteen. Se on myös vahva insentiivi päättäjille siitä, että nyt pitää alkaa tapahtua.”