Sinelli hyödyntää Uusiolämpöä

31.10.2016

Kun markkinoille ilmestyy uusi tuote, kysytään usein se klassinen kysymys munasta ja kanasta. Siis synnytettiinkö tuotteella kysyntä vai oliko taustalla jo valmiiksi kysyntää uudelle tuotteelle. Vantaan Energian tuottaman uusiutuvan energian kohdalla kuluttajien aloitteellisuus toimi sytykkeenä.

Ennen jätevoimalan valmistumista asiakkaat kyselivät, miksi meillä ei tuoteta kaukolämpöä uusiutuvalla energialla. Ajatus sen tarjoamisesta käynnistyi, kun ymmärsin, että puolet sekajätteestä luokitellaan uusiutuvaksi energiaksi. Tältä pohjalta syntyivät Uusiolämpö 100- ja Uusiolämpö 50 -kaukolämpötuotteet. Ensin mainittu on 100-prosenttisesti uusiutuvaa, jälkimmäinen 50 prosenttisesti, taustoittaa Vantaan Energian lämpöpalvelupäällikkö Lassi Kortelainen.

Uudet tuotteet saivat välitöntä vastakaikua Varistossa, missä sijaitsee Sinellin 3 200 neliömetrin keskusvarasto ja suurmyymälä. – Olimme jo Vantaan Energian asiakkaita ja heidän tarjouksensa istui meille älyttömän hyvin. Ekologisuus on aina otettu meillä vakavasti. Esimerkiksi pakkausjätteet menevät uusiokäyttöön, ja kannamme muutenkin huolta hiilijalanjäljestämme. Siksi lähdimme oitis mukaan. Uusiolämpöön siirtyminen oli siten looginen jatkumo yrityksen arvoissa, todistaa toimitusjohtaja Jarkko Mutta ja kiittelee siirtymää helpoksi. Investointeja ei tarvittu, vain nimi paperiin.

Sinelli haluaa osoittaa vastuunkantoa ja eettisyyttä myös energiaratkaisuissaan.

Innolla mukana

Sinelli on vuonna 1998 perustettu askartelualan yritys, jonka omistajina ovat nyt Arja Variksen perhe, toimitusjohtaja Jarkko Mutta sekä tanskalainen Creativ Company. Kotimaisessa omistuksessa on 75 prosenttia. Kahdeksan miljoonan liikevaihdolla pyöritetään kymmentä myymälää ja runsaan 12 000 askartelualan tuotteen valikoimaa. Erityisesti lapsiperheiden suosima yritys haluaa luonnollisesti osoittaa vastuunkantoa ja eettisyyttä myös energiaratkaisuissaan. Ja toki sillä, että energian toimittajana on kotikaupungin yritys, on oma arvonsa.

– Kun vantaalainen yritys on tehnyt tällaisen investoinnin, haluamme siksikin olla jutussa mukana, Mutta kiteyttää. Kooltaan ja ympäristövaikutuksiltaan tuo ”juttu” on poikkeuksellinen. Tarina alkaa jo vuodesta 2008, jolloin Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY) julisti kilpailun pääkaupunkiseudun jätevoimalan rakentamisesta. Tulos julkistettiin kaksi vuotta myöhemmin, ja rakennustyöt Kehä III:n ja Porvoonväylän kainalossa käynnistyivät.

Käyttöönottoon valmiina 300 miljoonan euron investointi oli syksyllä 2014. Kuten suuriin rakennushankkeisiin aina – ja varsinkin energia-alan – matkan varrella esiintyi huolta ja vastustustakin. Jäteautojen määrä vaikutti suurelta, ruuhkautuisivatko tiet? Lisäksi vanhat mielikuvat kummittelivat, ennen muuta Kyläsaaren jätteenpolttolaitos, josta puuttui savukaasujen puhdistustekniikka. Entä kuinka kävisi biojätteelle, loppuisiko sen kerääminen?

Käyttöönotto on hälventänyt epäilyt. Lassi Kortelaisen mukaan kotimaisuutta osoittavan Avainlipunkin kylkeensä saanut jätevoimala on toiminut jopa suunniteltua ja laskelmia paremmin. Roska-autot ovat solahtaneet muun liikenteen sekaan. Biojätettä kerätään entiseen tapaan. Mutta sekajäte, joka ennen päätyi Ämmässuon kaatopaikalle, palaa nyt tuhannen asteen kuumuudessa ja tuottaa kuluttajille lämpöä ja sähköä. Samalla toteutuu EU:n kaatopaikkadirektiivi, jonka mukaan hyödyntämiskelpoinen jäte ei saa enää päätyä kaatopaikalle. Jätteestä hyödynnetään energiana peräti 95 prosenttia. Suljettu ja alipaineistettu tila estää myös ikävien tuoksujen karkaamisen ulkoilmaan.

Ilmasto kiittää

Kuinka merkittävästä laitoksesta sitten lopulta on kyse? Mitä se syö ja mitä sieltä tulee ulos? Konkretisoidaan ja laitetaan asioita mittasuhteisiin. Vantaan Energian jätevoimala kerää ja polttaa kuudentoista Uudenmaan kunnan 1,5 miljoonan asukkaan kaatopaikkajätteet. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 140–180 jäteauton päivittäistä kuormaa, siis noin 5 500 240-litraisen jäteastian sisältöä Hangon ja Porvoon väliseltä alueelta. Vuositasolla kertymä on noin 360 000 tonnia.

Tuon määrän laitos luonnollisesti korvaa fossiilisia tuontipolttoaineita ja on siten parantamassa maan huoltovarmuutta eli omavaraisuutta energiantuotannossa. Myös ilmasto kiittää. Kivihiilen ja maakaasun käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa on vähentynyt noin 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet Vantaalla noin 20 prosenttia.

Tuotetun uusioenergian määrät ovat  mittavia. Vantaan kaukolämpötarpeesta syntyy laitoksella puolet ja sähkönkäytöstä kolmannes. Jos ajatellaan, että kotitalouden roskapussi painaa noin kaksi kiloa, niin tuolla määrällä saadaan Uusiolämpönä seitsemän minuuttia suihkuaikaa ja Uusiosähkönä 135 tuntia ledvaloa. Vaikka kyseessä on state of the art -laitos, jonka tekniikka edustaa viimeisintä huutoa, niin kansainvälisessä vertailussa se ei ole ainutlaatuinen. Saksassa, ympäristötietoisuuden ja -ratkaisujen mallimaassa, vastaavia on Lassi Kortelaisen mukaan ”melkein joka kylässä”. Suomi tulee hieman jälkijunassa. Ainoana poikkeavana piirteenä keskieurooppalaisiin laitoksiin on sähköntuotannon tehostaminen maakaasukäyttöisellä turbiinilla.

Entä mikä saattaisi olla se seuraava sana energian tuotannossa? Mitä voidaan Vantaan Energialta odottaa? – Mietimme bioenergian lisäämistä: esimerkiksi hakkeen polttoa korvaamaan yhä enemmän kivihiilen ja maakaasun käyttöä, raottaa tulevaisuutta Lassi Kortelainen