Roskien roudaus kuriin
Teksti Laura Pörsti, kuva Kaisu Jouppi
Suomalainen Enevo keksi sensorin, joka seuraa roskapönttöjen täyttöastetta ja karsii jäteautoilta turhia kilometrejä. Yrityksen tavoitteena on mullistaa Amerikan jätehuolto.
Esine on pieni: suunnilleen jääkiekon kokoinen oranssi tai harmaa muovipalikka, jonka sisällä on samanlaista teknologiaa kuin auton peruutustutkassa. Sen vaikutus voi kuitenkin olla iso. Palikka on suomalaisyritys Enevon kehittämä sensori, joka asennetaan jäteastiaan. Se seuraa astian täyttymisastetta ja välittää dataa tietokoneohjelmaan, jonka avulla jätteiden kertymistä voidaan analysoida ja jäteautojen reittejä optimoida.
Tämän innovaation ansiosta koko jäteala Yhdysvalloissa muuttuu, jos on uskominen Enevon talousjohtaja Mika Uusitaloa. Yrityksen ykköstavoitteena on nimittäin nyt Amerikan valloitus. ”Sensoreiden ansiosta jäteastioiden täyttöastetta ei tarvitse arvailla kuten perinteisessä, tiettyyn viikkotyhjennysmäärään perustuvassa mallissa. Astiat voidaan tyhjentää tarpeen mukaan”, Uusitalo selittää.
Säästöä syntyy paitsi rahassa – roskien kuljetus muodostaa lähes puolet jätehuollon kustannuksista – myös roska-autojen hiilidioksidi- ja muissa päästöissä. ”Lisäksi kaupunkiasumisen laatu kohenee, kun isojen autojen liikennöinti vähenee. Melu ja ruuhkat vähenevät ja liikenneturvallisuus paranee”, Uusitalo sanoo.
Tyhjää on tyhmää tyhjentää
Kaikki alkoi vuonna 2010, kun Enevon perustajat Fredrik Kekäläinen ja Johan Engström ihmettelivät taloyhtiöidensä jätehuoltokuluja. Välillä tyhjennettiin tuskin puolillaan olevat roskikset, toisinaan jäteastiat täyttyivät yli äyräiden. Tyhjennysperusteeksi oli sovittu esimerkiksi kerta viikossa riippumatta siitä, oliko juuri vietetty tavarantäyteistä joulua tai olivatko ihmiset kesälomalla. Hölmöä, he ajattelivat – ja päättivät muuttaa asian.
Yhdeksässä vuodessa on tapahtunut paljon. ”Nykyään meillä on kaksi erilaista sensoria, jotka sopivat useimpiin jäteastioihin. Tietokoneohjelmamme optimoi sensoreilta saadun datan perusteella jäteautojen reitit seuraaville viikoille”, Uusitalo valottaa. Aluksi Enevo toimi Suomen markkinoilla, mutta riittävän liiketoiminnan rakentaminen riittävän nopeasti osoittautui Suomessa mahdottomaksi yhtälöksi. Ratkaisu oli siirtyä suuremmille apajille. ”Taustalla oli myös kunnianhimo. me mennä sinne, missä on eniten saavutettavaa.” Maailma kutsui, erityisesti Amerikka.
Amerikkalaisten roskissa riittää työtä
Nyt Enevon sensoreita käytetään jo parissakymmenessä maassa, myös Suomessa, mutta yrityksen päämarkkina-alue on Yhdysvallat. Siellä toimii Enevon 40 työntekijästä yli puolet. ”Yhdysvallat on iso markkina, jonka jäteinfrastruktuuri on melko yhtenäinen. Siellä on pelkästään yhtä jäteastiatyyppiä 28 miljoonaa kappaletta. Jos menestymme siellä edes keskinkertaisesti, se on iso voitto”, Uusitalo perustelee.
Rapakon takana pärjääminen vaati hyppyä arvoketjussa ylöspäin: Yhdysvalloissa Enevo otti hoitaakseen koko jätehuoltopalvelun.
Jätekuljetukset se ostaa alihankintana. Uusitalo uskoo, että yrityksellä on mahdollisuus mullistaa koko Yhdysvaltojen jäteala. ”Siellä on ekologisuuden kannalta todella vääristyneet toimintamallit. Iso osa jätteestä menee yhä kaatopaikalle. Teknologiamme avulla voidaan seurata, mitä jätettä syntyy ja kuinka paljon. Datan avulla on helppo perustella muutoksia, kun ne kaiken lisäksi säästävät rahaa.”
Liiketoimintaa ympäristön ehdoilla
Kun materiaalikierrätys lisääntyy ja helpottuu, yksi lopputulos voi olla, että roska-autojen palveluksia ei tarvita yhtä paljon kuin aiemmin. Se on ympäristölle hyödyllistä mutta jätealan perinteisille toimijoille usein ongelmallista. ”Perinteisessä liiketoimintamallissa jätehuoltoyritys tienaa sitä enemmän, mitä useammin jäteauto käy. Silloin on yrityksen kannalta kannattavaa, että auto tyhjentää jäteastiasta ilmaa. Meidän mallimme on päinvastainen”, Uusitalo sanoo.
Enevon liiketoimintamallissa asiakkaan saamat säästöt lisäävät yrityksen tuottoja. ”Amerikassa pystymme tarjoamaan koko jätehuoltopalvelun 5–20 prosenttia halvemmalla kuin perinteisellä mallilla toimivat yritykset. Bonuksena asiakkaat saavat jätteistään ja operaatioistaan tietoa, joka helpottaa kierrättämistä.”
Enevon laskelmien mukaan jäteauton käyttötunteja voidaan yhden kaupungin alueella vähentää 30 prosenttia ja samalla autokapasiteetilla palvella 45 prosenttia suurempaa asiakasmäärää, kun keräysaikataulu vaihdetaan staattisesta tarpeen mukaiseksi. ”Sensorien käytön tavoitteena voi olla myös palvelun laadun parantaminen. Esimerkiksi Amsterdamissa sensoreilla halutaan välttää jäteastioiden ylitäyttymistä ja huolehtia siitä, etteivät jäteautot aja tiiviissä kaupungissa turhia metrejä”, Uusitalo kertoo. Taloudellinen menestys on Enevolle ykkösjuttu, mutta talousjohtajan mukaan yrityksessä on mukana aimo annos myös paremman maailman ideologiaa. ”Ajattelemme tekevämme merkityksellistä työtä. Ehkä siksi moni on pysynyt firmassa, vaikka turbulenssia on ollut.”
