Toimitusvarmuuden tähden

Vantaan Energia Sähköverkot saneeraa ja rakentaa uutta sähköverkkoa ympäri kaupunkia. Vierailimme Keimolassa ja Koivuhaassa selvittämässä, miten hankkeilla parannetaan vantaalaisten arkea.
Keltainen kaivinkone kauhoo mustaa savea syvästä montusta Vantaan Keimolassa. Montun on oltava yli metrin syvyinen, jotta käsivarrenpaksuiset sähkönsiirtokaapelit mahtuvat vaivatta maan alle. Tuliterän sähköasemarakennuksen portailla seisoo Vantaan Energia Sähköverkkojen rakennuttajainsinööri Asko Hietaranta. ”Keimolan sähköaseman uudistus luo mahdollisuuden rakentaa lisää säävarmaa maakaapeliverkkoa Vantaalle”, sanoo Hietaranta. Perinteiset ilmajohdot ovat herkkiä tuulelle, lumelle ja myrskyille, mutta maan alla kulkevaan maakaapeliverkkoon sääolosuhteet eivät vaikuta. Kaapeloinnin ansiosta sähkön laatu pysyy tasaisempana ja myös verkon tehokkuus paranee. Vantaan sähköverkosta jo noin 90 prosenttia on maakaapeloitu.
Entistä varmempaa sähköä
Tienvarsien Rakennamme sähköverkkoa-kyltit ovat tuttu näky valtaosalle vantaalaisista. Sähköverkkoa rakennetaan ja uudistetaan Vantaalla vuosittain keskimäärin 15 miljoonalla eurolla. Luoteis-Vantaalla on käynnissä lähes kymmenen vuotta kestävä saneeraus, jossa ilmajohtoverkot vaihdetaan maakaapeleiksi. Työt aloitettiin tänä keväänä Suur-Kivistön alueelta. Kaapelointiurakointia keskijännitteellä tehdään vuosittain 30–40 kilometriä, ja päälle tulevat sähköasemainvestoinnit. Viimeaikaiset sähköasemien saneerauskustannukset kohoavat 20 miljoonaan euroon. Investointien ansiosta sähköverkko toimii nyt entistä varmemmin: uusi laitekanta ei herkästi vikaannu, ja häiriötilanteessa verkko voidaan jakaa tarvittaessa pienempiin osiin, jolloin riskit pienenevät. ”Tämä näkyy suoraan asiakkaille lyhentyneitä keskeytysaikoina. Asiakkaittemme keskeytysajat ovat vuositasolla keskimäärin alle kymmenen minuutin mittaisia, kun koko maan keskiarvo on kaksi tuntia”, huomauttaa Hietaranta. Toinen syy investointeihin on kaupungin kehitys. Vantaa kasvaa nyt vauhdilla. Sähköasemia ja verkkokapasiteettia tarvitaan lisää sinne, missä kulutus kasvaa.
”Uusia käyttöpaikkoja liitettiin verkkoon viime vuonna ennätysmäärä, ja tahti näyttää jatkuvan. Se lisää painetta kehittää verkkoa.” Vantaan yleiskaavaan on onneksi tehty ajoissa varauksia sähköverkon tarpeisiin.
Tuplaten turvallisempaa
”Kapasiteetti kävi pieneksi täällä Keimolassakin”, sanoo Hietaranta ja opastaa syvemmälle kolmikerroksisen sähköaseman uumeniin. Sähköasema on sähköverkon osa, jossa voimajohtoja pitkin voimalaitoksista matkannut 110 kilovoltin sähkö muunnetaan jakeluverkkoon sopivaksi 20-kilovolttiseksi. Sähköasemalta sähkö siirretään jakelumuuntamoille ja edelleen pienjännitteenä kuluttajille. Uudistetun Keimolan sähköaseman kapasiteetti on vanhaan verrattuna kolminkertainen, joten ei ihme, että kellarikerros on mustanaan sähkökaapeleita. Ensimmäisestä kerroksesta löytyy 20 kilovoltin kojeistokokonaisuus, ylimmästä käytönvalvontaan ja 110 kilovoltin siirtoverkon suojaukseen liittyvät laitteistot.
Laitteet sijaitsevat palo-ovien takana ja tiedonvaihto kulkee valokuituja pitkin. Harjaantumaton silmä epäilee kerran jos toisenkin näkevänsä sähköasemalla näkyjä: lähes kaikkea on kaksi identtistä kappaletta. Hietarannan mukaan jokaiselle järjestelmälle löytyy varajärjestelmä. Jos komponentti, kojeisto tai prosessi hajoaa, toinen korvaa sen. Jos siirtojohtoverkossa ilmenee häiriö, vikaantunut verkon osa irrotetaan verkosta. Koska siirtojohtoverkko on rengasverkko, sähköä saadaan syötettyä aina toisesta suunnasta. Rakennuttajainsinööri osoittaa tontin toiseen päähän, jossa seisoo rivi varamuuntamoita. Ne pääsevät töihin, kun yhtiö saa hälytyksen esimerkiksi muuntajaan kohdistuneesta vauriosta. ”Kaiken tavoitteena on, että pystymme siirtämään sähköä luotettavasti ja tehokkaasti sekä rajaamaan nopeasti asiakkaille näkyvät häiriöt.”
Aseman toimintaa seurataan Vantaan Energian pääkonttorin näyttöruuduilta, joten aseman ollessa käynnissä siellä ei työskentele kukaan. Sähköaseman käyttövarmuuden ylläpitäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä. Pelkästään aseman käyttöönottotestaukset kestivät kaksi kuukautta. Niiden aikana tiimi kävi läpi lähes 2 000 prosessipistettä. Testaukset on nyt tehty, ja kunhan kaapeloinnitkin saadaan valmiiksi, voidaan uusi sähköasema käynnistää kesän kynnyksellä. Hietaranta kertoo, että ABB:n avaimet käteen -periaatteella toteuttama hanke on valmistunut täysin aikataulussa.
Kierrätettävä paketti
Kaikkiaan Vantaan Energia Sähköverkoilla on 13 sähköasemaa. Vanhin sijaitsee Martinlaaksossa ja uusin Hakkilassa. Sähköaseman keskimääräinen käyttöikä on 50 vuotta. Keimolan pieneksi jääneellä, kesämökin saunarakennuksen kokoisella sähköasemalla on edessään vielä runsaasti työvuosia. Hietaranta on tyytyväinen, että asema pääsee uuteen kotiin Pirkanmaalle, Koillis- Satakunnan Sähkön palvelukseen.
Vantaan Energia Sähköverkot kierrättää myös varaosia. Keimolan sähköaseman yhteydestä löytyy jakeluverkon varaosavarasto, joka on varsinainen sähkölaitoksen Ikea. Siellä on hyllymetreittäin sulakkeita ja muuta jakeluverkoille tarpeellista tavaraa. Ajaessamme hiljaisella sähköautolla seuraavaan kohteeseemme, Hietaranta esittelee muitakin yhtiön sähköasemia. Suuresta kapasiteetistaan huolimatta sähköasemat ovat kooltaan yllättävän kompakteja. Omakotitalon kokoinen Tuupakan asema sijaitsee kehätien varrella kahden kauppakiinteistön välissä ja jää monelta huomaamatta. Etenkin, kun sen pihalta ei löydykään mielikuvista tuttua ulkokytkinkenttää. ”Uudet kaasueristeiset sähköasemat mahtuvat pieneen tilaan. Niiden kaikki toiminnot löytyvät rakennuksen sisältä”, Hietaranta selittää.
Kasvun tahtiin
Hietarannan pöydällä riittää rakennusprojekteja. Niiden yhteinen päämäärä on sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen. Hankkeilla taklataan jo ennakkoon vikaantumisia ja ongelmatilanteita tai varmistetaan, että vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Osana varautumisohjelmaa Koivuhaan sähköaseman yhteyteen on valmistumassa oma rakennus siirrettäville varavoimakoneille. Keskellä Vantaata sijaitsevasta varastosta varavoimakoneet saadaan siirrettyä nopeasti sinne, missä niitä tarvitaan.
Rakennus näyttää tavalliselta viiden auton tallilta, mutta sen rakentaminen on huomattavasti vaativampi projekti. Hietaranta huomauttaa, että sähköaseman rakennushankkeita edeltää aina tarkka pohjatutkimus, jossa analysoidaan maaperän koostumus. Sen perusteella valitaan rakennuksen perustamistapa. Projekti on edennyt vauhdilla ja koneet voidaan peruuttaa halliin heinäkuun alussa. ”Kun nämä hankkeet on saatu valmiiksi, sähköasemien rakentamisessa on luvassa muutaman vuoden tauko”, toteaa rakennuttajainsinööri. Silti Hietaranta tähyää jo tulevaisuuteen. Seuraavana on vuorossa vanhempien asemien suojaus- ja ohjausjärjestelmien uusiminen, ja 2020-luvulla on tarkoitus rakentaa taas pari uutta sähköasemaa. Vantaa kehittyy – ja sähköverkko sen mukana.
Keimolan sähköasema
- uusi sähköasemarakennus ja vanhojen muuntajasuojien saneeraus
- 2 muuntajaa, teholtaan yhteensä 65 MVA
- 2 siirtojohtoa
- 20 maakaapeleiden johtolähtöä jakeluverkostoon
- nykyisen 110 kV avokytkinlaitoksen laajentaminen yhdellä kentällä
- käyttöönotto toukokuussa 2018
- budjetti noin 4 miljoonaa euroa.
Tuupakan sähköasema
- uusi sähköasemarakennus ja muuntajasuojat
- uusi 110 kV kaasueristeinen sisäkytkinlaitos
- 2 siirtojohtoa
- 2 muuntajaa, teholtaan yhteensä 80 MVA
- 20 maakaapeleiden johtolähtöä jakeluverkostoon käyttöönotto syyskuussa 2014
- kustannukset noin 6,5 miljoonaa euroa
Honkanummen sähköasema
- uusi sähköasemarakennus ja muuntajasuojat
- uusi 110 kV kaasueristeinen sisäkytkinlaitos
- 2 siirtojohtoa
- 2 muuntajaa, teholtaan yhteensä 80 MVA
- 20 maakaapeleiden johtolähtöä jakeluverkostoon
- käyttöönotto joulukuussa 2012
- kustannukset noin 6 miljoonaa euroa.
Hakkilan sähköasema
- uusi sähköasemarakennus ja muuntajasuojat
- 2 muuntajaa, teholtaan yhteensä 80 MVA
- 3 siirtojohtoa
- 20 maakaapeleiden johtolähtöä jakeluverkostoon
- käyttöönotto syyskuussa 2016
- nykyisen 110 kV avokytkinlaitoksen saneeraus
- kustannukset noin 6 miljoonaa euroa.