Talkoot ovat kesken
20 prosenttia vähemmän päästöjä. 20 prosenttia enemmän uusiutuvaa energiaa. 20 prosenttia
parempi energiatehokkuus. Siitä lähtien kun EU kymmenen vuotta sitten määritteli Kioton sopimuksen pohjalta nämä 20:20:20-päätöksenä tunnetut tavoitteet, olemme pohtineet Vantaan Energian keinoja osallistua ilmastotalkoisiin. 2020-luvun loppuun mennessä vähennämme hiilidioksidipäästöjämme 90 prosenttia vuoden 2010 tasosta.
Vaikka Vantaan Energian ja Suomen talkoot etenevät hyvin, maailman mittakaavassa tilanne ei näytä yhtä valoisalta. Tällä hetkellä ei ole merkkejä siitä, että edes EU:n sisällä päästäisiin Kioton sopimuksen tavoitteisiin, saati myöhemmin sovittuihin Pariisin sopimuksen tavoitteisiin rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Yhtenä syynä heikkoon etenemiseen voidaan pitää EU:n asettamia lisätavoitteita uusiutuvan energian lisäämiseksi, mikä on itse asiassa vain keino päätavoitteen saavuttamiseen. Muutoksen vauhdittamiseksi jäsenvaltiot ovat säätäneet erilaisia kansallisia uusiutuvan energian tukia, kuten takuuhintoja ja syöttötariffeja. Pohjoismaissa tuet kuitenkin laskivat sähkön markkinahintaa niin, että uuteen sähköntuotantoon investoiminen tuli ilman tukia lähes kannattamattomaksi.
Päästöoikeuksien hinta on pysynyt vuosia niin matalana, ettei sillä ole ollut riittävää ohjaavaa vaikutusta uusiutuvan energian hyväksi. Tilanne jatkuu edelleen. Vantaan Energia uskoo etujärjestönsä Energiateollisuus ry:n tavoin, että päästökauppa on paras keino palata toimiviin, markkinaehtoisiin sähkömarkkinoihin ja vähentää päästöjä. Päästökauppa tulisi kuitenkin laajentaa koskemaan myös lämmitystä ja liikennettä. Tällä hetkellä lämmityksestä vain kaukolämpö on mukana päästökaupassa. Laajemmalla vaikutusalueella ja oikeuksia niukentamalla päästöoikeuden hinta saataisiin nousemaan nykyiseltä tasolta kolminkertaiseksi, jolloin järjestelmä ohjaisi tuotantoinvestoinnit vähäpäästöiseen ja uusiutuvaan energiantuotantoon markkinaehtoisesti.
Kivihiilestä luopuminen on osa ilmastolupaustamme. Se edellyttää korvaavan lämmitystehon rakentamista joko biovoimalla tai jätteellä, todennäköisesti molemmilla. Niiden lisäksi tarvitaan edelleen myös maakaasua varmistamaan, että vantaalaisten asunnot pysyvät lämpiminä talvipakkasillakin.
Pertti Laukkanen
toimitusjohtaja,
teollisuusneuvos,
Vantaan Energia Oy
