Pelasta ravintolan lounashävikki

Mitä jos hakisitkin päivällisen tai illallisen lähiravintolastasi? Lunchie Market -sovellus laittaa
lounasravintoloiden ylijäämäruoan kiertoon.

Taitava kokki pitää roska-astian tyhjänä. Näin opetettiin ranskalaisessa kokkikoulussa, kun Yoann Charbonnier opiskeli ammattiinsa. ”Hyödynsimme jopa perunoiden ja porkkanoiden kuoret”, Charbonnier kertoo.

Kun mies nelisen vuotta sitten muutti Suomeen ja päätyi meksikolaisen ravintolan keittiöön, hän katseli ällistyneenä, minkälaisia määriä raaka-aineita päätyi roskikseen jo valmistusvaiheessa. Myös monen asiakkaan lautaselle jäi paljon ruokaa. ”Toisin kuin Ranskassa, Suomessa suositaan lounasbuffetteja. Ruokaa valmistetaan vadeille suuria määriä, ja monessa paikassa ylijäänyt ruoka päätyy bioroskikseen.” Helsinkiläisen Eiran Sandron vuoropäällikkönä Charbonnier pyrkii nyt varmistamaan, että myös lounaalta jäänyt ruoka löytää syöjänsä. ”Lounasajan lopulla laitamme ruoan esille pienempiin astioihin, jo se vähentää poisheitettävän ruoan määrää. Ylijäämäruoan myymme lähialueen ihmisille ruoantilaussovelluksen avulla.”

Sandro käyttää suomalaista Lunchie Market -ylijäämäruokasovellusta, jossa ravintolat ilmoittavat ylijääneestä lounasruoastaan palveluun kirjautuneille kaupunkilaisille. Sovelluksen takana on pari vuotta toiminut start up -yritys Lunchie Oy, jonka toimitusjohtaja Janne Klix sanoo palvelun ratkaisevan monen suomalaisen arkiset ongelmat. ”Niukkuudessa eläneen mummoni ikäpolvi todella arvosti ruokaa ja hyödynsi aina tähteet. Me autamme nykyihmisiä tekemään saman tarjoamalla heille digitaalisen alustan, jossa ravintoloiden ja asiakkaiden on helppo kohdata.”

Monenlaiset tarpeet
Musiikinopettaja Hanna Lanki liikkuu työnsä vuoksi eri puolilla pääkaupunkiseutua. Kun nälkä iltapäivällä yllättää, hänellä on tapana tarkastaa Lunchien ruokasovelluksesta, mitä ravintoloiden lounailta on jäänyt yli. Yleensä hän valitsee paketillisen sushia. ”Yhdelle ihmiselle kokatessa ruokaa jää usein yli ja unohtuu jääkaappiin, mikä sitten harmittaa. Hävikkiruoan ostaminen tulee yksin asuvalle edullisemmaksi.” Lukiota käyvä Milla Laurikkala asuu vanhempiensa luona ja etsii usein koulun jälkeen hävikkisovelluksesta ruoat koko perheelle. ”Jos joltakin lähiravintolaltamme löytyy tarjottavaa, pyydän vanhempiani varaamaan ja maksamaan aterian. Illalla käymme yhdessä hakemassa boksit.” Viime aikoina perheen laatikoissa on ollut ihan tavallista kotiruokaa, kuten lihapullia. Pelisuunnittelija Heikki Sinivaaralle hävikkiruoan ostaminen on ennen kaikkea ympäristöteko.

Saan hyvän fiiliksen, kun onnistun vähentämään roskiin heitettävän ruoan määrää. Yleensä yhdestä paketista syö koko perhe eli ruoka tulee myös edulliseksi. Ravintolat todella pakkaavat laatikot täyteen”, Sinivaara kiittelee. Janne Klixille kaikki perustelut ovat tuttuja. ”Ihmiset käyttävät Lunchieta, koska he haluavat säästää rahaa, aikaa, vaivaa ja ympäristöä. Syiden tärkeysjärjestys vaihtelee asiakkaiden mukaan, mutta valitsemalla ruoan, joka muuten joutuisi roskikseen, saa aina vähän paremman omatunnon.”

Klixin mukaan hävikkiruoan myyminen on win-win-win-tilanne, josta hyötyvät sekä ravintola, asiakas että ympäristö. Suomessa Lunchie Market -palvelussa on mukana parisataa ravintolaa. Lunchie-applikaation puhelimeensa ladanneet asiakkaat saavat iltapäivisin viestejä, jos lähialueella on ruokaa tarjolla. Ravintoloiden pakkaamien annosten hinta on usein noin puolet lounaan hinnasta, mutta rasioihin mahtuu yleensä enemmän kuin yhden ihmisen annos. Maksu hoituu verkossa tilauksen yhteydessä, ja Lunchie veloittaa summasta oman komissionsa. Asiakkaat noutavat ostoksensa ravintolasta itse.

Yhteinen tavoite
Ravintola Sandrossa lounashävikin määrä vaihtelee. On päiviä, jolloin lounastajat kauhovat buffetkulhot tyhjiksi. Asiakasmäärän ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, ja usein lounasajan loputtua pöytään jää vielä monta annosta ruokaa. ”Hävikkirasioihin päätyy yleensä gluteenitonta ja vegaanista ruokaa, joka sopii kaikille. Jotain pitää silti aina viskata roskikseen”, Yoann Charbonnier harmittelee. Sandro-ketju kamppailee globaalin ongelman kanssa.

Euroopan unionin jäsenmaissa elintarvikkeista päätyy jätteeksi viidesosa. Ruokahävikin pienentämisestä on tullut megatrendi, josta puhuvat ympäristö- ja talousasiantuntijoiden lisäksi jo päättäjätkin. Jos EU onnistuu tavoitteissaan, poisheitettävän ruoan määrä puolittuu vuoteen 2030 mennessä. Tavoite vaatii lakien uudistamista, kauppojen käytäntöjen muuttamista ja uudenlaisia tapoja keittiöissä. Edelläkävijäravintolat, kuten helsinkiläinen Nolla ja toukokuussa avautuva Ultima ovat jo tehneet raaka-aineiden huolellisesta hyödyntämisestä muodikasta. Moni muukin yrittäjä on huomannut raaka-aine- ja ruokavirtojen järkeistämisessä piilevän uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lunchie ei tyydy vastaamaan hävikkiruoan minimointiin Suomessa, vaan on tehnyt jo tunnusteluja Hollannin ja Espanjan markkinoille. Nyt yrityksen nelihenkinen tiimi on perehtynyt laajemmin ruoan tuotantoketjuun ja kehittää jo seuraavaa ruokahävikkiä pienentävää palvelua. Kiertotalouteen perustuva liikeidea lanseerataan tulevan kesän aikana.