Kevennä askelta
Suomalaisen hiilijalanjälki on noin 11 500 hiilidioksidiekvivalenttikiloa vuodessa. Se on yli puolet enemmän kuin maailmassa keskimäärin – ja saman verran liikaa.
Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia syntyy kotitalouksissa, joten yksilön valinnoilla on merkitystä. Keskivertosuomalaisen 11 500 hiilidioksidiekvivalenttikilon (kg CO₂e) kuormasta pitäisi saada lähivuosina yli puolet pois, jos haluamme pitää maailman lämpenemisen tavoitellussa alle kahdessa asteessa. Tärkeintä on tarkistaa oman elämäntavan isot linjat.
Kotona
Kodit vaativat kylmässä maassa paljon lämmitystä ja saunova kansa kuluttaa paljon lämmintä vettä. Asuminen aiheuttaakin 39 prosenttia hiilijalanjäljestämme. Helppo korjausliike: vähennät 100 kg CO₂e vuodessa, jos lasket asteella kotisi lämpötilaa. Saman verran nipistät käyttämällä suihkussa säästeliäämmin lämmintä vettä. Kun vaihdat tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntävään ilmastosähköön, pienennät hiilijalanjälkeäsi peräti 1 100 kg CO₂e. Vaikutus on vielä suurempi, jos lämmität kotisi sähköllä. Harkitse myös aurinkopaneelien tai ilmalämpöpumpun asentamista. Muuttaessa kannattaa miettiä, paljonko tilaa todella tarvitset. Kun valitset kymmenen neliötä pienemmän asunnon, hiilijalanjälkesi pienenee noin seitsemän prosenttia vuodessa.
Ostoksilla
Tavarat ja palvelut, kuten vaate- ja elektroniikkaostokset ja harrastukset aiheuttavat 26 prosenttia hiilijalanjäljestämme. Jos ostat kaikki tavarasi käytettyinä, hiilijalanjälkesi pienenee 16 prosenttia vuodessa. Kun ostat jotakin uutena, mieti tavaran koko elinkaarta. Paljonko sen valmistaminen on kuluttanut energiaa? Miten pitkä sen käyttöikä on? Minne se päätyy? Pane myyjät koville ja vaadi laatutuotteita, joita voi huoltaa ja korjata. Suosi myös tavaroiden yhteiskäyttöä.
Ruokapöydässä
Ruoka ja juoma aiheuttavat noin 16 prosenttia hiilijalanjäljestämme. Turhin päästelijä on roskiin päätyvä ruoka. Osta ruokaa vain tarvitsemasi määrä ja järjestä jääkaappisi niin, että muistat syödä ostamasi. Muista, että melkein mitä tahansa voi pakastaa. Suosi kasviksia. Keskivertosuomalaisen ruokapäästöt ovat 1 800 kg CO₂e, vegaanilla sen sijaan 700 kg CO₂e vuodessa. Jos vegaaniksi ryhtyminen hirvittää, kokeile jättää pois naudanliha tai juusto, jotka nostavat yksittäisistä ruoka-aineista eniten hiilijalanjälkeäsi. Jos olet syönyt niitä säännöllisesti, saavutat molemmista luopumalla yli 600 kg CO₂e:n vähennyksen vuodessa. Kasviproteiinien lisäksi kotimainen villikala, kuten silakka, on ilmastoystävällinen vaihtoehto lihalle.
Tien päällä
Henkilökohtaiset ajoneuvot aiheuttavat 14 prosenttia hiilijalanjäljestämme. HSL:n laskurilla (www.hsljalki.fi) voit testata, millaisen määrän päästöjä arkiliikkumisesi tuottaa. Jos käytät arkiseen liikkumiseen autoa, lisää etätyöpäiviä tai käytä työmatkaan kerran viikossa julkisia. Suosi palveluita, joihin jaksat kävellä tai pyöräillä. Kun on aika vaihtaa auto, tarkista biokaasuja sähköautovaihtoehdot. 17 000 kilometrin vuotuisella ajolla bensa-auto lisää hiilijalanjälkeäsi noin 3 000 kg CO₂e, biokaasuauto 700 kg CO₂e ja sähköauto 100–1 000 kg CO₂e riippuen siitä, saako se energiansa fossiilisista vai uusiutuvista lähteistä. Satunnaisautoilijan kannattaa tutustua yhteiskäyttöautoihin. Lentäminen on oma lukunsa. Jo yksi edestakainen lentomatka Thaimaahan tai Miamiin lisää vuodessa 3 500 kg CO₂e päästökuormaasi.
Mieti siis, voisitko lomailla lähempänä. Lentomatkasi hiilijalanjäljen voit laskea Lentolaskurilla (www.lentolaskuri.fi). Tee hiilijalanjälkesi paljastava elämäntapatesti osoitteessa elamantapatesti.sitra.fi. Lähteet: Salo & Nissinen, Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns, SYKE 2017. Suomalaisen vaikuttavimmat ilmastoteot, WWF 2012. www.ilmasto-opas.fi
Hiilikädenjälki kertoo hyvää
Teknologian tutkimuskeskus VTT koordinoi projektia, jossa kehitetään yrityksille viestintätyökaluksi hiilikädenjälkeä. Se on positiivinen mittari negatiivisen hiilijalanjäljen rinnalle. Sen voi saada tuote, jonka aiheuttama kasvihuonekaasupäästökuorma on pienempi kuin verrokilla. Otetaan esimerkiksi hissi. ”Arvioimme sen koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt, alkaen raaka-aineen valmistuksesta ja päätyen loppukäsittelyyn”, kertoo erikoistutkija Saija Vatanen VTT:stä. Jos yritys onnistuu pienentämään hissin koko päästökuormaa niin, että siitä tulee verrokkihissiä ilmastoystävällisempi, se saa hiilikädenjäljen.
Mitä isompi kädenjälki, sitä parempi. ”Tuotteen suuri hiilikädenjälki tarkoittaa, että sen käyttäjän hiilijalanjälki pienenee. Suuren kädenjäljen saaneen tuotteen valitseminen on siis ympäristöteko”, Vatanen selittää. Projektin tuottama hiilikädenjälkiohjeistus on yritysten käytettävissä ensi syksynä.
