Energiaa taloon järkevästi ja joustavasti
Pientalojen energiaratkaisut ja niiden järkevä käyttö vaativat entistä enemmän asiantuntija-apua, automaatiota ja palveluita. Professori Raimo Loviolla on tästä sekä käytännön kokemusta että teoreettista tietoa.
Muutin vuonna 1988 kerrostalosta vanhaan rintamiestaloon Vantaan Rekolaan. Seuraavana vuonna Vantaan Energia ensimmäisen kerran ilmoitti suunnitelmistaan rakentaa jätevoimala, ja maailmalla virisi keskustelu ilmastonmuutoksesta, muistelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun energia- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio.
Energiakysymysten esiinmarssi niin kotona kuin yhteiskunnassa havahdutti Lovion. Hänen kiinnostuksensa elektroniikkateollisuuden innovaatioiden tutkimiseen alkoi hiipua. Tilalle tuli uusien energiateknologioiden käyttöönoton tarkastelu. Sittemmin Lovio on perehtynyt muun muassa biopolttoaineisiin, lämpöpumppuihin ja aurinkoenergiaan. Parhaillaan hän vetää Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Smart Energy Transition (SET) -hanketta. Hankkeessa esimerkiksi analysoidaan älykkään energian teknologiamurrosta sekä selvitetään sen vaikutuksia eri toimialoille. – Maailma muuttuu, ja energia-alan murros vaikuttaa kaikkiin kuluttajiin, Lovio kiteyttää.
Aurinkosähköjärjestelmä ripeästi verkkoon
Lovion rintamamiestalon rakensi helsinkiläinen taksiautoilija kesämökiksi vuonna 1952. Perinteiseen tyyliin rakennus suunnattiin etelään päin eikä pohjoiselle puolelle tehty isoja ikkunoita. Lämmitys perustui uuniin ja polttopuihin. Kun Lovion perhe muutaman muun omistajan jälkeen hankki talon haltuunsa, oli puulämmitys vaihtunut suoraan sähkölämmitykseen. Enimmillään sähköä kului vuodessa noin 19 000 kilowattituntia. – Heti muuton jälkeen mietimme, miten lämmitystä voisi muuttaa. Pohdinta jäi kuitenkin kesken muiden kiireiden takia. Palasimme asiaan myöhemmin, kun tuli tarve rakentaa lisää tilaa ja sähkösauna, Lovio kertoo. Koska alueelle ei ollut mahdollista saada kaukolämpöä, Loviot päätyivät monin tavoin täydentämään suoraa sähkölämmitystä. Olohuoneeseen tehtiin varaava tulisija. Ulkoseinälle pistettiin pyörimään ilmalämpöpumppu, ikkunat uusittiin ja eristystä parannettiin. Sittemmin taloon asennettiin aurinkosähköjärjestelmä. Viime vuonna Lovioiden 132-neliöinen talo kulutti valtaosin tuulivoimatuotantoon perustuvaa ostosähköä 12 000 kilowattituntia. Katolle kiinnitettyjen paneeleiden keräämää aurinkosähköä riittää kesällä verkkoon myytäväksi. Aurinkosähköjärjestelmänsä verkkoon kytkemisessä Lovio kiittelee Vantaan Energiaa. Suunnitelma sai hyväksynnän puolessa tunnissa, ja tarvittava mittarinvaihtokin tehtiin pikaisesti ilman kustannuksia.
Kuinka energiayhtiö voi palvella?
Professorina Lovio on tottunut tarkastelemaan tilastoja, graafeja ja numeroita. Aiemmin hän tilastoi itse Excel-taulukkoon talonsa kuukausittaiset kulutustiedot; nyt tuntikohtaiset kulutustiedot ja paljon muuta on nähtävissä Vantaan Energian raportointipalvelussa. – Kätevää ja minulle myös hyödyllistä tausta-aineistoa ja esimerkkejä esitelmiäni ja kirjoituksiani varten. Lovion mukaan kuluttajat tarvitsevat jatkossa entistä enemmän erilaisia energiankäyttöön liittyviä, helposti saatavia ja ymmärrettäviä palveluita. Kyse on niin yleisestä energianeuvonnasta kuin yksityiskohtaisesta opastuksesta oikeiden ratkaisujen löytämisessä. – Kehitys haastaa energiayhtiöt, joiden osaaminen on perinteisesti keskittynyt energiantuotantoon ja -jakeluun. Uusi tilanne tarjoaa professorin mielestä kolme perusvaihtoehtoa: energiayhtiö voi pysyä vanhassa roolissaan, suuntautua selkeästi palveluihin tai rakentaa ympärilleen yhteistyöverkostoa suunnittelemaan ja toteuttamaan palveluita.
Kysyntäjoustoa kannattaa lisätä
Lovio uskoo, että hänen talossaan toteutetun kaltaiset hybridienergiajärjestelmät yleistyvät. Niiden täysipainoinen hyödyntäminen kuitenkin edellyttää tilanteen mukaisen energiankulutuksen ottamista huomioon. Kysymys on kysyntäjoustosta eli sähkön kulutuksen vähentämisestä silloin, kun sähkön hinta on korkeimmillaan – ja kulutuksen siirtämistä halvemman hinnan hetkiin.
– Kysyntäjoustoa pystyy pientalossa tulevaisuudessa toteuttamaan kahdella tavalla. Jokainen voi miettiä, milloin kotonaan käynnistää vaikkapa pesukoneen. Tai turvautua palveluun, esimerkiksi automaatioon perustuvaan etäkäyttöön, Lovio toteaa. Kuluttajien kannalta kysyntäjouston merkitys kasvaa jatkossa, sillä jossain vaiheessa sähkön hinta Suomessakin väistämättä kallistuu. Myös energiayhtiöiden kannattaa satsata kysyntäjouston toteutuksiin, sillä ne ovat helpompia ja edullisempia kuin vaikkapa voimalaitosinvestoinnit.
Suunnitelmallisesti ja automaattisesti
Rakennusautomaation mahdollistamat erilaiset etäkäyttöpalvelut yleistyvät ensin isoissa kiinteistöissä. – Esimerkiksi koulun lämmitys voidaan valvomosta käsin katkaista tunniksi – kaikkein kalleimman lämmitysenergian ajaksi – kenenkään siitä kärsimättä ja mitään vaarantamatta. Jatkuva valvonta auttaa lisäksi havaitsemaan laitevikoja entistä aikaisemmassa vaiheessa, Lovio huomauttaa. Pientalojen asukkaille huomisen arkea on ottaa etäyhteys taloautomaatiojärjestelmään ja napsaista esimerkiksi lämminvesivaraaja pois päältä. Pohjan tällaiselle suunnitelmallisuudelle antaa jo nyt Vantaan Energian Pörssisähkön kaltainen tuote. Sen valinnut asiakas tietää edellisenä iltapäivänä seuraavan päivän sähkön tuntihinnat ja pystyy seuraamaan sähkön hintaa koko ajan. – Automaation ja etäkäytön yleistyminen vaatii tietysti energia-alan ja kiinteistöhuollon ammattilaisilta uudenlaista osaamista. Heidän pitää paitsi osata käyttää järjestelmiä, myös tulkita niiden antamia tietoja sekä ohjeistaa ja opastaa asiakkaita, Lovio muistuttaa.
Rakennusvalvonnan perehdyttävä
energiaratkaisuihinkin
Pientalon peruskorjaus on paras hetki päivittää tai pistää kokonaan uuteen uskoon myös energiaratkaisut. Se lisää kuluja, mutta kannattaa, koska myöhemmin monia muutoksia ei enää pysty toteuttamaan järkevästi.
Kauppatieteellisen koulutuksen saanut professori Raimo Lovio tunnustaa monien muiden lailla tietämättömyytensä pientalojen energiateknisissä erityiskysymyksissä. Hän hämmästeleekin rakennusvalvonnan nykyistä toimintatapaa. – Meidän remontissamme suunnitelmamme tarkastivat maaperäntutkija, rakennetekninen tarkastaja, arkkitehti ja LVI-asiantuntija. Sen sijaan energia-asioihin kokonaisvaltaisesti erikoistunutta eksperttiä ei prosessissa vaadita. Lovio toivoo tilanteeseen muutosta. – Rakennusvalvonnan pitäisi hyvissä ajoin tutkia myös energiaratkaisut. Toisaalta tällaista valvontaa tarvittaisiin peruskorjauksen tai uudisrakentamisen loppuun asti, sillä tiukat energiatehokkuustavoitteet edellyttävät alusta loppuun laadukasta työtä.
