Ovatko sähkölentokoneet lähitulevaisuutta?

Vielä pari vuotta sitten sähkölentäminen jakoi asiantuntijat niihin, jotka uskoivat sähköiseen lentämiseen, ja niihin, jotka epäilivät teknologiaa vahvasti. Näkemykset ovat kuitenkin lähestyneet toisiaan, kun tieto ja kokemus ovat kasvaneet. Nyt ensilennot on jo koettu. Kehitys on ollut nopeaa. Sähkölentämisen ratkaisut voidaan jakaa karkeasti kahteen pääryhmään. Osa koneista on hybridejä, jotka hyödyntävät autojen tapaan muutakin käyttövoimaa, esimerkiksi uusiutuvaa polttoainetta.

Toinen pääryhmä puolestaan koostuu koneista, joiden toiminta perustuu puhtaasti sähkövoimaratkaisuihin. Sähköroottorikoneiden ensilennot tehtiin maailmalla pari vuotta sitten, ja käynnissä on jo kymmeniä sähkölentämisen kehitysprojekteja. Ensimmäiset 10–19-paikkaiset sähkölentokoneet testataan todennäköisesti 2020-luvun alkupuolella, ja kaupalliseen käyttöön ne otetaan todennäköisesti 2030-luvun taitteessa. Oleellista on varmistaa paitsi teknologian toimivuus kaikissa olosuhteissa ja skenaarioissa myös järkevät operatiiviset kustannukset.

Perinteisen eli kiinteäsiipisen lentokoneen sähköistäminen on jo arkipäivää pienessä mittakaavassa. Helsingin sähkölentokoneyhdistys, jonka kumppani Finavia on, otti ensimmäisenä suomalaisena toimijana käyttöön kaksipaikkaisen sähkölentokoneen kesällä 2018. Tarkoitus on saada kokemuksia sähkölentämisen mahdollisuuksista ja haasteista. Isojen matkustajakoneiden sähköistämistä joudutaan odottamaan vielä jonkin aikaa: esteinä ovat akun varauskyky, toimintaaika ja massa. Sen sijaan hydridiratkaisuja näemme todennäköisesti jo lähitulevaisuudessa, sillä isoimmat lentokone- ja moottorivalmistajat ovat kehitystyössä jo pitkällä. Sähkölentäminen on yksi keino keventää lentämisen ympäristövaikutuksia.

Tällä hetkellä lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat 2−3 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä. Finavia on hiilineutraali lentoasemayhtiö, jonka vastuullisuusstrategiaan sähkölentämisen edistäminen istuu luontevasti. Lentämisen historia ulottuu vain noin sadan vuoden päähän. Lähivuosina näemme mielenkiintoisia kehitysaskelia kohti lentämisen uutta aikakautta.

Henri Hansson

Kirjoittaja on Finavian tekniikasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja. Hän on energiatekniikan diplomi-insinööri, joka haluaa edistää liikkumisen ja infrastruktuurin vastuullisuutta.