Näin Suomi sähköistettiin

( Teksti Heli Satuli, Kuva Fingrid)

Suomalainen sähköverkko on kehittynyt käsi kädessä hyvinvointiyhteiskuntamme kanssa ja yhdeksi maailman parhaista sähköverkoista. Nyt se on kuitenkin historiansa suurimman haasteen edessä.

Vantaa edelläkävijänä

Vantaan Energian edeltäjä Malmin Sähkölaitos Oy valmistaa sähköä imukaasumoottorilla. Polttoaineena tarvittava kaasu saadaan aikaan kivihiiltä polttamalla. 1910-luvulla sähköverkko ulottuu Malmilta Tikkurilaan ja sen piirissä on 2000 lamppua ja 11 moottoria, yhteisteholtaan 52 kilowattia. Suomalaiset suhtautuvat keksintöön ensin epäluuloisesti, mutta 1930-luvulle tultaessa sähkönkulutus saavuttaa yhden terawattitunnin eli miljardin kilowattitunnin rajan. Vantaallakin on sähköverkon piirissä jo 3 000 taloutta ja sähköverkkoa laajennetaan uusille asuinalueille.

Sähköverkko valtakunnalliseksi – Rautarouva syntyy

Yhteiskunnan sähköistämisen tärkeys tunnustetaan valtakunnallisesti. Imatrankoskelle valmistuneesta voimalaitoksesta aletaan rakentaa suurjännitelinjaa eli kantaverkkoa Turun ja Hyvinkään kautta Helsinkiin. Maa-alueet 560 kilometrin pituista voimalinjaa varten on usein pakkolunastettava. Voimalinja nimetään Rautarouvaksi. Sen voimajohtoja kannattelemaan tarvitaan yli 1900 rautapylvästä, joista kukin painaa 1700 kiloa. Rakennusmateriaalit kuljetetaan maastoon hevosilla ja voimalinja rakennetaan käsin. Vaarallisinta on johtimien asennus: 20-metriseen pylvääseen kiipeävällä työmiehellä on turvanaan vain vyö, joka kytketään köydenpätkällä tolppaan. Rautarouvan kunnosta pidetään tulevina vuosikymmeninä hyvää huolta. Sen viimeiset osat siirtyvät eläkkeelle vasta vuonna 2019.

Operaatio Suomen teollistaminen

Suomi menettää sodanjälkeisissä alueluovutuksissa kolmasosan vesivoimatuotannostaan ja osan kantaverkkoa. Se johtaa sähköpulaan. Samaan aikaan Suomi saa maksettavaksi suuret sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Maa on teollistettava ja jälleenrakennettava. Pohjois-Suomen vesivoima valjastetaan sähköntuotantoon ja verkkoa rakennetaan 2 000 kilometriä sähkön tuomiseksi Etelä-Suomeen. Voimakkaan teollistumisen sekä palvelujen ja kotitalouskäytön kasvun vuoksi sähkönkulutus kaksinkertaistuu joka vuosikymmen 1950-luvulta 2000-luvulle. 1960-luvun alussa sähköä kuluu jo kymmenen terawattituntia. Materiaali- ja rahapulan helpottaessa 1950-luvulla verkkoa päästään kunnostamaan ja laajentamaan vauhdilla myös Vantaalla. Vuonna 1965 Malmin Sähkölaitos Oy:llä on jo yli 21 000 asiakasta. Yhtiö ostaa tarvitsemansa energian Imatran Voimalta. 1960-luvulla yhtiö muuttaa nimensä Helsingin Ympäristön Sähkölaitokseksi ja Vantaan kauppalan perustamisen jälkeen vuonna 1971 Vantaan Sähkölaitos Oy:ksi.

Lappi saa sähköt

1970-luvun alussa sähköttömiä talouksia on enää Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sähköistämistä hidastavat köyhyys, harva asutus ja hankalat luonnonolot. Viimeisimpinä sähköt saadaan vedettyä Kilpisjärven Enontekiölle vuonna 1981 ja Kittilän Pokkaan 1987. 

Kotimainen tuotanto ei pysy perässä

Etelä-Suomeen valmistuu 1970-luvulla isoja tuotantolaitoksia, kuten Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalat sekä Inkoon kivihiilivoimalaitos. Niitä varten rakennetaan vuosina 1975–79 yli 2 500 kilometriä uutta sähköverkkoa. Silti oma tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Suomi tuo sähköä Ruotsista, Neuvostoliitosta ja myöhemmin myös Norjasta. Kulutus kasvaa ja monipuolistuu paitsi teollisuudessa myös kotitalouksissa. Yhä useampi suomalainen valitsee lämmitysmuodokseen sähkön. Tuotannon lisäämiseksi Martinlaaksoon rakennetaan voimalaitos, jonka generaattori tahdistetaan sähköverkkoon 1975. Vantaalainen sähköyhtiö tuottaa ensimmäistä kertaa 1910-luvun jälkeen itse sähköä yli 41 000 asiakkaalleen. Vuonna 1980 voimalaitoksessa siirrytään tuottamaan energiaa polttoöljyn sijaan kivihiilellä. 1980-luvulla laitoksen toinen kattila muunnetaan maakaasukäyttöiseksi.

Johdot maan alle

1980-luvun lopulle tultaessa Suomeen on rakentunut vahva sähköverkko. Yhä suurempi osa jakeluverkosta kulkee maan alla. Maakaapeleiden rakentaminen on ilmajohtoja kalliimpaa, mutta sähkönjakelun toimitusvarmuus on parempi. Vielä 1970-luvulla sähkökatkot ovat tavallisia, mutta 1990-luvulla kuluttajat kokevat niitä enää noin 50 minuuttia vuodessa. Vantaalla sähköverkkoa ryhdytään kaapeloimaan jo 1970-luvulla, ensimmäisenä Tikkurilan keskustassa. Vuonna 1999 sähköverkosta on kaapeloitu 66 prosenttia.

Sähkömarkkinat vapautuvat

Vuonna 1995 astuu voimaan sähkömarkkinalaki, joka vapauttaa sähkön myynnin. Vantaan Sähkölaitos menestyy hyvin laajennetuilla sähkömarkkinoilla. Energiamääräinen myynti kasvaa vuodessa kymmenen prosenttia. 

Yhtiön nimeksi Vantaan Energia

Vuonna 1996 Imatran Voima, Pohjolan Voima ja Suomen valtio perustavat kantaverkkoyhtiö Fingridin, joka on järjestelmävastuussa koko Suomen sähköjärjestelmästä. Samana vuonna Vantaan Sähkölaitos muuttaa nimensä Vantaan Energia Oy:ksi. Vuonna 2007 syntyy Vantaan Energia Sähköverkot Oy.

Ympäristönsuojelu otsikoihin

Ympäristöasiat nousevat puheenaiheeksi yhä voimakkaammin 1990-luvulla. Vantaan Energia laatii kattavan ympäristöohjelman. Katriinan sairaala-alueelle valmistuu Suomen ensimmäinen kaatopaikalla muodostuvaa biokaasua hyödyntävä sähkölaitos, ja yhtiö ryhtyy edelläkävijöiden joukossa rakentamaan tuulivoimaloita Meri-Poriin. 2000-luvulle tultaessa Vantaan Energia tuottaa pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantona valmistuvaa hyötysähköä. Vuonna 2014 valmistuu Vantaan jätevoimala ja vuonna 2019 Martinlaakson biovoimala. Kivihiilen käyttö energiantuotannossa loppuu vuonna 2022. 

Kansallisaarre voi hyvin

Suomen kantaverkko on pituudeltaan noin 14 300 kilometriä. Sähköverkko on vahva ja sähkönsiirron luotettavuus huippuluokkaa. Vuosikymmeniä sitten tehdyt verkon rakentamispäätökset ovat luoneet hyvän pohjan sen kehittämiselle. Sähköverkkoa uudistetaan jatkuvasti, jotta se pysyy toimintavarmana. Vuonna 2018 Suomessa tuotetaan 67,5 terawattituntia sähköä. 

Vantaan kaupunki kasvaa

Vantaalla on sähkönjakeluhäiriöitä vain 1,7 minuuttia vuodessa, mutta toimintavarmuutta parannetaan edelleen. 90 prosenttia sähköverkosta on kaapeloitu. Parhaillaan on käynnissä Luoteis-Vantaan kaapelointihanke. Vantaan kaupunki kasvaa ja tiivistyy, mikä vaatii sähköverkon jatkuvaa kehittämistä ja kapasiteetin kasvattamista. Pitkän aikavälin suunnittelu on välttämätöntä, sillä sähköasemat vaativat maapinta-alaa, joka on kortilla etenkin rakennetuilla kaupunkialueilla. Muun muassa energiatehokkaampi rakentaminen on vaikuttanut siihen, etteivät Suomen talouskasvu ja sähkönkulutus korreloi yhtä vahvasti kuin ennen. Vantaallakin oli 2010-luvulla vuosia, jolloin sähkönkulutus ei lisääntynyt kaupungin kasvusta huolimatta. 

Rohkeiden ratkaisujen aika

Sähköverkko on historiansa suurimman haasteen edessä. Ilmastonmuutoksen torjunta ja Suomen muuttaminen hiilineutraaliksi vaativat huomattavasti nykyistä kattavampaa yhteiskunnan sähköistämistä, päästöttömyys huomioiden. Tuonti ei ole ratkaisu, sillä Suomi tuo jo nyt 25 prosenttia sähköstä ulkomailta. Uutta virtaa kotimaan kantaverkkoon saadaan, kun vuonna 2021 käynnistyy yksi maailman suurimmista tuotantolaitoksista, 1 600 megawattia päästötöntä sähköä tuottava Olkiluoto 3. Puhtaan sähköntuotannon toisen tukijalan muodostaa tuulivoima. Suunnitteilla on jo tehokkaampia siirtoyhteyksiä pohjoisesta etelään ja Suomesta Ruotsiin, mutta jos hiilineutraaliustavoite halutaan saavuttaa, on tuulivoimaloita rakennettava ympäri Suomen. Lähivuosina päättäjien on osattava tehdä Suomen yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parhaita päätöksiä. Sähköverkon historia osoittaa, että siihen on kyetty ennenkin.