Vähemmän rahaa roskikseen
Mikko Saarainen / Napa Agency
Kun lajittelemme jätteemme asiallisesti, ympäristön lisäksi kiittää lompakko.
Suomalaiset tuottavat vuodessa noin 510 kiloa yhdyskuntajätettä asukasta kohti. Jätehuoltoa ei hoideta verovaroin, vaan kotitaloudet maksavat tarvitsemistaan palveluista.
Jätehuolto maksaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n alueella yhdelle kerrostaloasukkaalle keskimäärin 52 euroa vuodessa, rivitaloasukkaalle 42 euroa ja omakotiasukkaalle 78 euroa, kertoo Suomen Kiertovoiman (KIVO) selvitys vuodelta 2018. Pääkaupunkiseudulla kustannukset ovat muuta Suomea alhaisemmat, koska väki asuu tiheämmin.
Usein jätehuoltomaksut piiloutuvat vastikkeisiin tai vuokriin, mutta niihin voi vaikuttaa. Hintaa määrittää erityisesti jäteastioiden tyhjennysväli ja se, millaista jätettä kerätään. ”Jätteet eivät kulje eivätkä katoa ilmaiseksi, vaikka ne kierrätettäisiin. Käsittely maksaa”, muistuttaa HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti.
Jätemaksuilla katetaan myös jätteenkäsittelylaitosten investointeja ja kaatopaikkojen jälkihoitoa. Lisäksi niitä käytetään jäteneuvontaan ja ilmaispalvelujen tuottamiseen.
Sekajäte on kalleinta
Sekajäte on kerättävistä jätejakeista kalleinta. Kerrostalossa yhden sekajäteastian tyhjennyskerta maksaa HSY:n alueella noin 11–12 euroa, kun muovit ja biojätteet tyhjennetään 7–8 eurolla. Metallin, lasin ja kartongin tyhjennysmaksut ovat vieläkin matalampia.
Johtopäätös: sekajätettä kannattaa välttää lajittelemalla. Halvennus syntyy siitä, että pienillä sekajätemäärillä pönttöjä voi vähentää tai tyhjennysväliä harventaa. ”Sekajäteastioiden täyttymisastetta on viisasta seurata. Oma taloyhtiöni säästi lähes 2 000 euroa vuodessa, kun yksi tyhjennyskerta jätettiin pois”, Partti kertoo.
Omalle taloyhtiölle optimaalisen jäteastiakombon pohdinnassa ja hintavertailussa auttaa HSY:n jätehuollon sähköinen asiointipalvelu, jota voi käyttää laskurin tavoin. Omakotitaloissa ja pienissä yhtiöissä asuvien kannattaa ottaa tavaksi viedä kierrätettävät jakeet roskien aluekeräyspisteeseen kauppareissulla, jotta ne eivät turhaan täytä omaa sekajätepönttöä ja pakota tiheisiin tyhjennysväleihin.
Kompostointi kehiin
Tyhjennettävää biojäteastiaa ei yleensä kannata hankkia vain yhdelle kotitaloudelle, mutta sellaisen jakaminen naapurien kanssa voi olla kustannustenkin kannalta viisasta. Eniten pientalon asukkaat säästävät kuitenkin kompostoinnilla. KIVO:n selvitys vuodelta 2017 kertoo, että kompostointi pienentää omakotiasujan vuosittaista jätemaksua neljänneksellä. Samalla kotipihalle syntyy multaa omasta takaa. ”Biojätteet täyttävät sekajätepönttöä nopeasti ja aiheuttavat hajuhaittoja. Näin ollen astia pitää tyhjentää useammin”, Partti selittää.
Kerrostalo- tai rivitaloasukkaatkin voivat kompostoida, joskin se vaatii sitoutuneen joukon kompostinhoitajia. Tällöin taloyhtiö voi saada vapautuksen biojätekeräyksestä, joka tavallisesti on pakollista yli kymmenen asunnon yhtiöille.
Turhat kulut kuriin
Ylimääräisiä jätekuluja syntyy eniten siitä, että jätekatokseen hylätään huonekaluja tai muita irtoroskia, jotka eivät mahdu roskapönttöihin. Osan niistä jäteauton kuljettaja voi ottaa mukaansa, mutta se maksaa. Loput siivoaa huoltoyhtiö– mikä maksaa lisää. ”Taloyhtiö voisi säännöllisesti kutsua Kierrätyskeskuksen tai hyväntekeväisyysjärjestön maksuttoman noutoauton pihaan ja tiedottaa siitä ajoissa. Näin asukkaat pääsisivät helposti eroon ylimääräisestä ja käyttökelpoisesta tavarasta”, Partti ehdottaa.
Lähteet:
Jätetilasto – Yhdyskuntajätteet 2017, Tilastokeskus.
Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2017 ja Kokonaisvuosikustannukset kiinteistötyypeittäin 2018, Suomen Kiertovoima.
