Näkemiin kivihiili!

Vantaan Energia etenee aikataulussa kohti uusiutuvaan energiaan perustuvaa tuotantoa. Martinlaaksoon suunnitellun biolaitoksen voimin
yhtiö on ottamassa ratkaisevan askeleen kohti kivihiiletöntä aikakautta.

Viime vuoden keväällä Vantaan Energia antoi energiayhtiöiden edelläkävijänä painavan lupauksen: yhtiö luopuu kivihiilen käytöstä 2020-luvulla. ”Meille kivihiilen käytön lopettaminen ei ole ongelma. Se on ollut jo useamman vuoden ajan osa suunnitelmaamme hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi”, kertoo käyttöinsinööri Marko Lommi Martinlaakson voimalaitoksesta.

Marraskuussa valtiovalta seurasi perässä: uuden kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan kivihiilestä on luovuttava energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Kivihiili jää varapolttoaineeksi poikkeustilanteita varten. Toistaiseksi vain viisi valtiota Suomen lisäksi on tehnyt vastaavan päätöksen.

Kivihiili kuuluu fossiilisiin polttoaineisiin, joita poltettaessa vapautuu paljon hiilidioksidia. Kivihiili mahdollisti teollisen vallankumouksen, mutta aika on ajanut sen ohitse. Enää neljä prosenttia Suomeen tuodusta energiasta on kivihiiltä. Tosin kivihiilellä on Lommin mielestä turhankin musta maine, sillä nykytekniikka mahdollistaa lähes päästöttömän tuotannon. ”Moni mieltää hiilijalanjäljen ja kivihiilen synonyymeiksi, vaikka hiilijalanjälki rakentuu kaikesta päivittäisestä toiminnastamme”, huomauttaa Lommi.

Tuplakierrätettyä energiaa
Lommin mukaan energia-ala on ennennäkemättömän murroksen keskellä sekä tuotantotapojen että polttoaineiden osalta. Vantaan Energia haluaa ottaa tulevaisuuden omiin käsiinsä. ”Emme jää odottamaan pakkoa, vaan etsimme ennakkoluulottomasti uusia ekologisesti kestäviä ja taloudellisesti järkeviä tapoja tuottaa energiaa.”

Vantaan Energia kulkee kohti uusiutuvaan energiaan perustuvaa tuotantoa, ja suunnitelmaa päivitetään jatkuvasti kunnianhimoisemmaksi. Aikataulu on pitänyt. Yhtiö on toteuttanut mittavia investointeja esimerkiksi vesi- ja tuulivoimaan, ja Martinlaakson voimalaitosta on saneerattu.

Tärkeä hetki koitti pari vuotta sitten, kun Vantaan Energian uusi jätevoimala käynnistyi. Jo ensimmäisenä toimintavuonna Vantaan energiantuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat neljänneksen ja fossiilisten tuontipolttoaineiden tarve väheni 40 prosentilla. Nyt puolet koko Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä tuotetaan roskilla.

Lommin mukaan jätevoimala on ylittänyt odotukset sekä puhtauden että toimintavarmuuden osalta. Seuraavaksi yhtiö on valmis ottamaan ratkaisevan harppauksen kohti kivihiilestä luopumista. Martinlaakson voimalaitoksen käytöstä poistetussa kattilassa on tarkoitus tuottaa
energiaa kotimaisesta biopolttoaineesta. ”Sloganimme on roskalle uusi elämä. Siitä syntyi idea ottaa kattila uusiokäyttöön ja hyödyntää samalla biotalouden jätteitä ja tähteitä. Eli harjoittaa tuplakierrätystä”, sanoo Lommi. Suunniteltu biolaitos vähentäisi neljänneksellä fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä Vantaan energiantuotannossa. Saman verran pienenisivät Vantaan energiantuotannon hiilidioksidipäästöt. Kattilan muuntaminen biopolttoainekäyttöiseksi mahdollistaisi myös lämmön ja sähkön tuotannon energiatehokkaalla yhteistuotantomenetelmällä.

Optimaalinen polttoaineresepti
Suunniteltu Martinlaakson biovoimala on kiertotaloutta parhaimmillaan. Sähköä ja kaukolämpöä valmistuisi puuteollisuuden jätteistä, sahojen sivutuotteista, ylijäämähakkeesta sekä rakennusten purkupuusta. Yhteistä materiaaleille on se, että ne ovat jalostukseen kelpaamattomia. Kun polttoaineena käytetään roskapuuta, kattila likaantuu. Siksi lähes kaikissa voimalaitoskokoluokan bioenergiakattiloissa poltetaan myös pieni määrä turvetta. Turve puhdistaa kattilan ja kuivaa seoksen, jolloin se palaa tasaisemmin ja kattila toimii tehokkaammin. Tällöin samalla polttoainemäärällä saadaan tuotettua enemmän energiaa pienemmillä päästöillä.

”Jokainen takanomistaja tietää, että hormit on pidettävä puhtaina. Sama logiikka pätee voimalaitoksessa, vain suuremmassa mittakaavassa”, Lommi selventää. Turve on myös kemiallisen korroosion ehkäisyssä ylivoimainen ja ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Ongelmatonta turpeen käyttö ei silti ole. Sen tuotanto voi aiheuttaa pienhiukkaspölyä, meluhaittaa, vesistön kuormittumista ja maiseman muutoksia. Turve on myös hiilidioksidipäästöjen lähde. Lommi huomauttaa, että Martinlaaksossa turpeen osuus seoksessa olisi noin kymmenen
prosenttia.

Työtä ja euroja lähiseudulle
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, rakennusprojekti kestää puolitoista vuotta ja laitos otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa. Biomassalle tarkoitetut kaksi polttoainesiiloa rakennetaan nykyiselle hiilikentälle Kehätien ja Raappavuorentien risteykseen. Lommin mukaan polttoaineeseen käytetyt eurot jäisivät täysimääräisesti hyödyntämään Etelä-Suomen taloutta, ja biovoimala loisi työpaikkoja myös rakennushankkeen päätyttyä. ”Kun uusi tuotantolaitos saadaan pyörimään, polttoaineen hankintalogistiikkamme työllistää henkilötyövuosina yli 70 ihmistä lähiseudulta.”

Kaikki polttoaine saataisiin biovoimalaan noin sadan kilometrin säteeltä. Biomassan kuljetus pitkien matkojen päästä ei ole taloudellisesti järkevää, mutta sen lisäksi biopolttoaineen hiilijalanjälki kasvaa, jos sitä rahdataan kaukaa. Biomassaa kulkisi tehtaalle arkipäivisin viisi autoa tunnissa. Tarkkaan mietityllä logistiikalla kuljetukset voitaisiin hoitaa niin, ettei Vantaan paikallisliikenne ruuhkaudu.

Askel kerrallaan
Lommin mukaan täysin päästöttömään, hiilivapaaseen tulevaisuuteen siirtyminen on valtava haaste. Se vaatii isoja investointeja, eikä
mikään uusiutuva energiamuoto tarjoa yksinään toimivaa ratkaisua Suomen erityisolosuhteissa – ainakaan vielä. Biolaitoshanke on Vantaan Energialle iso taloudellinen ja tekninen ponnistus, eikä energiayhtiöillä ole tämän hetken epävarmassa toimintaympäristössä
varaa virheisiin. Jos biokattila osoittautuu toimivaksi ja kannattavaksi, biopolttoaineiden käyttöä voidaan laajentaa. Martinlaakson toinenkin kattila on mahdollista muuntaa ensin puuhaketta hyödyntäväksi monipolttoainekattilaksi ja myöhemmin kokonaan biopolttoainekäyttöön.

Näin Vantaan Energia voisi lupauksensa mukaisesti sanoa hyvästit kivihiilelle 2020-luvulla. Vaikka lopullista päätöstä biolaitoksen käyttöönotosta ei ole tehty, Lommi uskoo vahvasti projektin toteutumiseen. ”Me kirjoitamme nyt uutta lukua Vantaan energiantuotannon historiaan.”

Kaksi aina tehokkaampi

Suomalaiset ilmasto-olosuhteet vaativat erityisiä energiaratkaisuja. Yksi suomalainen menestyskeksintö on lämmön ja sähkön yhteistuotanto, jossa lämpöä syntyy sähkön sivutuotteena. Esimerkiksi biovoimalassa se osa biomassan energiasta, jota ei saada muutettua sähköksi, otetaan talteen lämpönä. Polttoaineen sisältämä energia hyödynnetään näin yli 90-prosenttisesti. Noin 75 prosenttia kaukolämmöstä ja kolmannes sähköstä tuotetaan Suomessa yhteistuotantona. Se on miltei kaksi kertaa tehokkaampaa sähkön erillistuotantoon verrattuna. Tehokkuuden ansiosta polttoainetta tarvitaan kolmannes vähemmän, ja päästötkin ovat kolmanneksen pienemmät kuin erillistuotannossa. Tuloksena on ilmastoystävällistä ja edullista energiaa, joka joustaa kaukolämmön ja sähkön
kysynnän mukaan. Kotimaisten polttoaineiden pääasiallinen käyttö ja ympäri Suomen jakautunut tuotanto parantavat energian huolto- ja toimitusvarmuutta. Yhteistuotantotekniikalla voidaan tuottaa lämpöä ja sähköä lähes mistä tahansa energiasta, joten se on toimiva ratkaisu myös tulevaisuuden hiilivapaassa maailmassa. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto nähdään EU-tasollakin keskeisenä keinona kitkeä kasvihuonepäästöjä ja parantaa energiatehokkuutta.