Arvokasta roskaa
Kun Uudellamaalla heittää roskan sekajätteeseen, päätyy se jäteastian ja jäteauton kautta bunkkeriin, kahmariin ja arinalle, sekä lopulta lämmittämään Vantaata ja sähköistämään koko Suomea.
Sekajätettä kuskaava roska-auto kaartaa sähköisen tunnistusjärjestelmän avaamasta portista sisään, seisahtuu hetkeksi automaattisella punnitusvaa’alla ja kurvaa kohti hitaasti kohoavaa nosto-ovea. Olemme Vantaan Långmossebergenissä, Vantaan Energian huippumodernilla jätevoimalalla. Monet jätteenkäsittelyn vaiheista on automatisoitu, mutta jokaisen roska-autokuormallisen ajaa voimalaan ihminen.
Inhimillisellä toiminnalla on muutenkin paljon tekemistä voimalajätin toiminnassa. Sen polttoaineen laadusta vastaamme nimittäin sinä ja minä.
Ole kiltti ja kierrätä
Jätevoimalan hyötysuhde on 95 prosenttia. Vain viisi prosenttia poltettavaksi päätyvän jätteen energiasta menetetään prosessin
häviönä. Roskat poltetaan noin tuhannen asteen lämmössä. Palamatonta kuonaa on vain viidesosa jätteen painosta, ja sitä käytetään
maanrakennukseen. Kuonan seassa on muun muassa kissanhiekkaa, posliinia, lasia ja metallia. ”Hankalin on alumiini. Vaikkei mitään muuta kierrättäisi, kannattaa säilyketölkit viedä metallinkeräykseen”, Vantaan Energian viestinnän asiantuntija Teija Korpela sanoo. Kun voimalassa kesällä pidetään kahden viikon huoltotauko, joutuu huoltohenkilökunta irrottamaan polttoarinaan kiinni sulaneen alumiinin käsityönä, muun muassa rälläköillä.
Hypnoottinen jätemeri
Yhteen roska-autoon mahtuu 3 000 pussillista tavallista kotitalousjätettä.Jäteauto peruuttaa valtavan vastaanottohallin seinässä olevalle aukolle ja kippaa kuormansa sen läpi bunkkeriin eli roskakuiluun, jonne jätteet ensimmäisenä kerätään. 38 metriä syvä ja 55 metriä pitkä bunkkeri on alipaineistettu, joten se pitää hajut tehokkaasti sisällään. Sinne mahtuvat puolentoista miljoonan ihmisen kymmenen päivän sekajätteet. Päivittäin bunkkeriin tyhjennetään 140–180 jäteautollista sekajätettä. Se tekee puoli miljoonaa roskapussia, joka päivä. Välillä Vantaan Energia saa puheluita, joissa joku kertoo pudottaneensa sormuksensa roska-astiaan: olisiko mahdollista pikaisesti tarkistaa, olisiko se siinä vihreässä roskapussissa… Valitettavasti se ei ole mahdollista, eikä turvallistakaan, sillä roskien seassa ei voi liikkua sortumisvaaran takia.
Ylhäältä valvomosta katsottuna näky on hypnoottinen. Jätemeren mittasuhteita on vaikea hahmottaa. Välillä joukosta erottuu isompia roskia, mutta lähinnä siellä velloo roskapusseja, vierekkäin, päällekkäin ja lomittain. Pelastuslaitoksen apua vaatinut vaaratilanne bunkkerissa on sattunut vain kerran. Silloin sekajätteeseen oli eksynyt ilotulite, joka syttyi palamaan. Bunkkerissa oli niin paljon savua, ettei valvomosta nähty, mihin suuntaan vesitykillä olisi pitänyt tähdätä. Palokunnan avulla pesäke talttui hetkessä.
”Kuilussa on havaittu myös esimerkiksi valurauta-amme, siististi taitellut kattopellit ja tukkeja. Nämä eivät kuuluisi sekajätteen joukkoon”,
Korpela sanoo. Bunkkeriin eksyneet isommat kappaleet pyritään murskaamaan muun jätteen joukkoon tai poistamaan manuaalisesti kahmarilla. Harmillisen usein tällaiset kappaleet kuitenkin hukkuvat muun roskan sekaan ja päätyvät polttoarinalle. Silloin koko laitos saatetaan joutua ajamaan alas.
”Kokemuksemme tosin on, että ihmiset osaavat lajitella koko ajan paremmin.” Roskasähkö ja Uusiolämpö Kahmari on kuin voimalaitoksen symboli. Viisi kertaa tunnissa valtava rautakoura laskeutuu kahmaisemaan jätemerestä tukevan nipun pusseja. Kuormanostimeen mahtuu kerrallaan saman verran roskaa kuin kokonaiseen jäteautoon.
Hitaasti ja vakaasti kahmari nostaa kallisarvoisen kuormansa eteenpäin syöttösuppiloon, joka saattaa jätteet arinaan. Paloaikaa kuormalle kertyy muutamasta minuutista kahteen tuntiin. Nostojen välillä kahmari möyhentää ja siirtelee bunkkerin roskia, jotta poltettava jäte olisi
mahdollisimman tasalaatuista. Palaessaan jäte tuottaa energiaa, joka muunnetaan Roskasähköksi. Myös puolet Vantaan kaukolämmöstä tuotetaan täällä. ”Roskasähkö on suomalainen avainlipputuote. Ja vaikka voimalan tuottama kaukolämpö johdetaan vain vantaalaisille, voi Roskasähköä ostaa minne tahansa päin Suomea.”
Roskasta raaka-aineeksi
Voimalan piipuista tupruava savu on käynyt läpi kolminkertaisen puhdistuksen. Päästöt alittavat päästörajat reilusti. Voimalaitoksen käynnistämiseen käytetään maakaasua, mutta muuten voimala pyörii jätepolttoaineella. Voimalan ansiosta Vantaan Energia ostaa 40 prosenttia aiempaa vähemmän ulkomaisia fossiilisia polttoaineita.
Jätevoimala rakennettiin 2011–2014, ja se oli 300 miljoonan euron investointi. Uuden laitoksen myötä energiayhtiö on siirtynyt myös
toisenlaiseen toimintaan: jätteiden pariin ja kierrätykseen. Yksi energiayhtiön suurista missioista on opettaa suomalaisia lajittelemaan oikein, muun muassa Roskien lajittelun SM-kisojen avulla.
Tällä hetkellä raaka-ainetta toimittavat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Uudellamaalla toimiva jätehuoltopalvelu Rosk’n roll.
”Ennen roska oli roskaa, nyt se on arvokasta raaka-ainetta.” Sen kuuleminen lämmittää mieltä. Samalla se antaa vastuuta kuluttajille, sillä raaka-aineen laatu on meidän käsissämme.
