Kohti puhtaampaa tulevaisuutta
Viimeistään viime joulukuussa solmittu Pariisin ilmastosopimus toi ilmastonmuutoksen torjunnan taas suuren yleisön huulille. Laaja maailmanlaajuinen yhteisymmärrys yllätti pessimistit ja loi jälleen uskoa tulevaan. Energiantuotanto oli keskeisessä roolissa, sillä se, millä tulevaisuuden energia syntyy, ei ole aivan yhdentekevää.
– Energiantuotannossa jo jonkin aikaa ehdottomasti suurin megatrendi on ollut hiilineutraalius, kertoo Jari Kostama Energiateollisyys ry:stä. Hän toimii etujärjestössä muun muassa kaukolämmöstä sekä energiatehokkuudesta vastaavana johtajana. Kostama kuitenkin muistuttaa, että tehtävää on vielä paljon:
– Maailmassa fossiilisten polttoaineiden osuus energiantuotannosta on vielä yli 80 %.
Työtä siis riittää, jos tavoitteet halutaan saavuttaa. Suomi on toiminut asiassa uranuurtajana, sillä Energiateollisuus ry oli ensimmäinen eurooppalainen järjestö, joka loi oman visionsa hiilineutraaliuden saavuttamisesta. Visiossa Suomi saavuttaisi maalin vuonna 2050. Tähän mennessä kansainvälisellä tasolla päästöjä on pyritty vähentämään päästökaupan avulla.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että markkinaehtoisesti haetaan sitä ratkaisua, missä pienimmällä mahdollisella rahalla saadaan päästövähennyksiä.
Myös Vantaalla tähdätään samaan tavoitteeseen:
– Olemme tehneet konkreettiset vaihtoehtoiset suunnitelmat, kuinka fossiiliset polttoaineet voitaisiin korvata uusiutuvalla tuotannolla 2030 mennessä, kertoo Vantaan Energian energiastrategiapäällikkö Sami Lehtiniemi. Paljon töitä on kuitenkin tehty jo ennen tätä. Vuonna 2014 avatulla jätevoimalalla oli suuret vaikutukset koko alueen päästöihin.
– Jätevoimalan ansiosta fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö on vähentynyt noin 40 prosenttia, ja paikallisen tuotannon hiilidioksidipäästöt runsaat 20 prosenttia. Suurimmalla osalla laitoksista tehdään myös teollisuuden päästödirektiivin mukaiset mittavat muutostyöt vuoteen 2020 mennessä. Tämä vähentää päästöjä entisestään.
Lehtiniemi muistuttaa, että ympäristövaikutusten lisäksi jätevoimala oli mainio parannus myös kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Investointi vahvisti samalla kaukolämmön toimitusvarmuutta.
Biomassa yleistyy
Voisi sanoa, että kaukolämpö kasvaa puissa. Nimittäin nykyään noin kolmasosa koko Suomen kaukolämmöstä syntyy biomassalla. Luku on noussut 10 prosenttia vain neljässä vuodessa. Kasvullakin on tosin rajansa.
– Noin 55 % Suomen kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon tarpeesta voitaisiin täyttää biomassalla, mutta kotimarkkinoilla ei riitä tarpeeksi puuta suuremmalle määrälle, Energiateollisuuden Kostama kertoo.
Myös Vantaan Energia on kääntänyt katseen bioenergiaan.
– Martinlaakson voimalaitoksessa perusvaihtoehtomme on muuttaa joko toinen tai molemmat vanhoista kattiloista biopolttoainetta polttaviksi. Selvitämme myös mahdollisuutta polttaa biohiiltä kivihiilen rinnalla nykyisessä kattilassa, Lehtiniemi paljastaa.
Biohiiltä valmistetaan jauhamalla puuta, joka sen jälkeen kaasutetaan ja puristetaan pelleteiksi.
Kokonaisuudessaan kaukolämpöön on 2000-luvulla panostettu suuresti: tällä vuosisadalla on rakennettu jo noin 40 kaukolämpöä ja sähköä tuottavaa voimalaitosta sekä yli 350 lämpökeskusta ympäri Suomen. Myös Vantaalla selvitetään uuden hakelämpökeskuksen rakentamista Martinlaakson voimalan tai Variston lämpökeskuksen viereen.
“Ruusuinen tulevaisuus”
Miltä sitten näyttää tulevaisuus kaukolämmön kannalta? Kostama näkee runsaasti mahdollisuuksia ja kuvaa tulevaisuutta kaukolämmön osalta peräti ruusuiseksi. Helmikuussa Euroopan Unionin komissio ylisti jälleen kaukolämpöä lämmitys- ja jäähdytysstrategiassaan.
Euroopassa työtä vielä riittääkin, mutta potentiaali on iso: esimerkiksi Keski-Euroopan taaja asuminen on otollista maaperää kaukolämmölle. Synergiaetuja löytyy kun eri talojen lämmitys ja jäähdytys pelaavat yhteen.
Vaikka Suomi onkin kaukolämmön edelläkävijämaita, meilläkin sen markkinaosuus kasvaa. Nykyään enemmistö uudisrakennusten kuutioista lämpenee kaukolämmöllä.
– Uudet rakennukset ovat kuitenkin niin energiatehokkaita, että tilojen lämmityksen tarve tulee tulevaisuudessa laskemaan, toteaa Kostama.
Hän kuitenkin vilauttaa uudenlaisia, hieman yllättäviäkin lämmönkäyttötapoja.
– Hauskimmasta päästä ovat kaukolämpökäyttöiset kodinkoneet. Laajassa mittakaavassa niitä ei ole, mutta esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa on nähty vaikkapa pesukoneita, jotka toimivat kaukolämmöllä, Kostama naurahtaa.