Isojen vaihtoehtojen äärellä
Mitä lämmitysmuotoja tavalliselle kuluttajalle on tulevaisuudessa tarjolla? Mikä on ympäristöystävällinen ja samalla kustannustehokas tapa tuottaa lämpöä? Miten energiayhtiö voisi varastoida lämpöä kesän yli syksyyn?
Vantaan Energia puntaroi tällaisia kysymyksiä jatkuvasti. Vastauksien hintalaput vaihtelevat kymmenistä satoihin miljooniin euroihin. Vaihtoehtojen tutkiminen ja päätöksenteko vievät aikaa.
Tavallista ihmistä miljoonainvestointien puntaroiminen voisi hirvittää, mutta Vantaan Energian lämpöpalvelupäällikkö Lassi Kortelainen ja energiastrategiapäällikkö Sami Lehtiniemi ovat tottuneet visioimaan isolla pensselillä.
Sekä Kortelainen että Lehtiniemi ovat pitkän linjan energiakonkareita ja kartoittavat työkseen eri energiantuotantomuotojen ja varastoinnin mahdollisuuksia. Nyt asiantuntijat istuvat saman pöydän ääressä ja valottavat työtään.
– Työmme kulminoituu kaukolämmön jatkuvaan kehittämiseen, uusien tuotteiden suunnitteluun sekä jatkuvaan selvittämiseen siitä, mitä asiakkaamme meiltä toivovat, lämpöpalvelupäällikkö Kortelainen kertoo. – Tulevaisuudessa tavoitteemme on tuottaa kaukolämpöä entistäkin ympäristöystävällisemmin ja tehokkaammin.
Energia-alan murros haastaa energiayhtiöt
Vuosien varrella miehet ovat nähneet, kuinka energia on noussut ihmisten kahvipöytäkeskusteluihin.
– Kun aloitimme hommat reilu 15 vuotta sitten, energia-ala ei näkynyt tai kuulunut yhtään niin paljon julkisessa keskustelussa kuin tänä päivänä. Energia-ala läpikäy tällä hetkellä massiivista murrosta, jonka taustalla vaikuttavat ilmastonmuutos sekä kaupungistumisen ja digitalisaation myötä kasvanut riippuvuutemme energiasta, energiastrategiapäällikkö Lehtiniemi tiivistää.
Lopulliset päätökset uusista lämmöntuotantoratkaisuista tekee Vantaan Energian hallitus.
– Viimeisin suuren linjan päätös lämmöntuotannon osalta oli jätevoimalan rakentaminen, 300 miljoonan jätti-investointi. Tälläkin hetkellä sekajäte palaa jätevoimalassamme ja samalla syntyy kaukolämpöä ja sähköä vantaalaisille, lämpöpalvelupäällikkö Kortelainen selittää.