Ensimmäiseen pesälliseen käytetään pieni määrä polttopuuta. Puut ja sytykkeet ladotaan niin, että palamisilma pääsee kiertämään puiden välissä. Sytykkeinä voidaan käyttää esim. tuohta, lastuja, sanomalehtipaperia tai pieniä puita. Tulipesää ei saa latoa liian täyteen. Luukun yläreunaan tulisi jäädä vähintään ¼ vapaata tilaa.
Tuli täytyy saada syttymään kunnollisesti eikä kituuttamalla. Kun tulipesän pinnat ovat kunnolla kuumenneet, voidaan puuta lisätä reilummin.
Tulta ei kannata kohentaa tarpeettomasti, jotta palaminen ei häiriintyisi. Puut lisätään liekkirintamaan kuoripuoli alaspäin. Polttopuiden koolla voidaan säätää palamisen nopeutta, sillä puissa palaa pinta eikä tilavuus. Pienet puupilkkeet palavat siis nopeammin kuin suuret halot vaikka niiden energiasisältö olisikin sama. Hyvään lämmittämiseen riittää parin pesällisen tehokas ja tasainen polttaminen, johon kuluu aikaa 1,5–2 tuntia.
Pientaloissa sijaitsevat tulisijat eivät ole tarkoitettu jätteenpolttoon. Pakkauksien merkintä ”voidaan hävittää polttamalla” tarkoittaa ensisijaisesti jätteenpolttouuneja. Tulisijassa voidaan polttaa kuitenkin sanomalehtiä, aikakauslehtiä, mainoksia ja maitotölkkejä pienissä erissä puunpolton yhteydessä. Muoveista saa polttaa vain polttokelpoisiksi tiedetyt PE-muovit (esim. muovikassit ja –pussit). Näitä muoveja voidaan polttaa kuuman liekkipalon aikana maitopurkillisen verran pesällistä kohden. Painekyllästettyä tai maalattua puuta ei tulisijassa tule polttaa.
Tulisijan veto muodostuu piipun imusta. Hyvän vedon merkkinä ulkoa katseltaessa piipun päästä tupruaa tasaisen vaaleanharmaata savua. Musta noen syynä voi olla liian vähäinen veto tai märät puut. Matalapaineiden ja sateiden aikana veto voi olla normaalia huonompi. Myös huoneistossa vallitseva alipaine voi huonontaa vetoa. Tällöin apu voi löytyä ikkunoiden avaamisesta. Myös koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä tai liesituuletin saattavat aiheuttaa alipainetta. Ne kannattaa sammuttaa tulisijan sytytyksen ajaksi.
Kauan käyttämättä ollut tulisija ja hormin kylmyys sekä tulisijaan ja hormiin päässyt kosteus saattavat hankaloittaa uunin sytyttämistä. Tulisijan pellit kannattaakin jättää auki hormin tuuletuksen varmistamiseksi mikäli rakennus ja tulisija jäävät pitkäksi aikaa kylmilleen. Tällä toimella ehkäistään myös peltien kiinnijäätyminen. Uunia sytyttäessä kannattaa varautua hyvillä sytykkeillä, mahdollisimman kuivilla ja ohuilla puilla ja normaalia pienemmällä puumäärällä. Uunin tuhkaluukuissa voidaan myös polttaa paperia ja tuohta hormin vedon parantamiseksi.
Tulisija ja piippu tulee nuohota säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Myös tuhkat tulee poistaa ja valurautaosat puhdistaa säännöllisesti. Nuohoojalta voi myös pyytää tulisijan ja hormin kuntoarviota sekä ongelmatilanteissa arviota piipun ja hormin mittasuhteista tulisijan kokoon nähden.