Sähkömarkkinaraportti
Sähkömarkkinaraportti huhtikuu 2012
Sähkön hinta tulevaisuudessa
Termiini (Forward) -hinta kertoo tasaisen tehon (24 tunnin) sähkön hinnan tietylle tulevaisuuden jaksolle (esim. tuleville vuosille tai talvikuukausille).
Finanssimarkkinat
Sähkömarkkinoilla huhtikuu elettiin sivuttaisessa markkinassa. Hinnat pysyivät tiukan putken sisällä sekä lähellä että pidemmässä päässä, vaikka esimerkiksi hiilimarkkinoilla vuoden 2013 hinta laskeutui läpi yli puoli vuotta kestäneen tukitason. Sähkön hinnassa tätä tosin kompensoi hiukan noussut päästöoikeuden hinta.
Vesitilanteen osalta ei huhtikuussa tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia. Jo yli vuoden päivät jatkunut normaalia sateisempi sää on edelleen vallitsevana. Tämän hetken sääennusteen toteutuessa hydrobalanssi olisi hiukan vajaat +12 terawattituntia normaalia parempi viikon 19 lopussa. Spotissa systeemihinnat tulevat todennäköisesti sukeltamaan kunhan vain vuorilla olevat lumet sulavat altaisiin, ellei sitten lumimassoja ole arvioitu täysin väärin, mutta tämä on toki lähes mahdotonta.
Polttoaineiden puolella nähtiin mielenkiintoisia hintaheilahteluja. Kivihiilen hinta on ollut lähimmissä tuotteissa tasaisessa laskussa läpi vuoden, mutta tuo lasku ei ole tarttunut pidemmällä sijaitseviin tuotteisiin. Mutta nyt huhtikuussa paine kasvoi liian suureksi ja vuosituotteet 2013 ja siitä eteenpäin putosivat. Vuoden 2013 hiilitoimituksen hinta on ollut jo lokakuusta 2011 lähtien 111–120 dollaria/tonni välissä. Nyt tuo putki rikottiin ja hinta halventui 107 dollariin/tonni huhtikuun lopuksi. Hiilimarkkinoilla uutinen numero yksi on erittäin hyvä tuotantotilanne. Vaikka hiilellä periaatteessa on hyvin kysyntää esim. Aasiassa, ei tämä enää riitä, koska kaivokset pystyvät vaivatta kattamaan tuon tuotannon ja tarvittaessa enemmänkin. Tilanne hiilimarkkinoilla on muutenkin kääntynyt hiukan normaalista poikkeavaksi, kun katsotaan maailman hiilivirtoja. API4 hiili Etelä-Afrikasta on normaalisti virrannut Eurooppaan ja aasialaisille on riittänyt Australian, Indonesian ja Kiinan tuotanto. Nyt aasialaiset ovat jo Etelä-Afrikassa asti ostoksille, mutta Euroopan hiilen (API2) hinta putoaa silti. Eurooppaan virtaa halpaa hiiltä sekä Amerikasta että Venäjältä. Tilanne ei toki ole täysin poikkeuksellinen, vaan vastaavaa on tapahtunut viimeksi vuoden 2010 alussa. Amerikassa on tällä hetkellä sen verran halpaa kaasua tarjolla, että tämä laskee paikallisen hiilen hintaa. Kaikesta päätelleen hiilen hinnan voisi olettaa jatkavan näiltä tasoilta alamäkeä kohti sataa dollaria/tonni.
Päästöoikeuksissa nähtiin jo tutuksi tullutta poliitikkojen soutamista ja huopaamista. Tällä kertaa ei puhuttu päästömäärien leikkaamisesta, vaan huutokauppajärjestelyjen muuttamisesta. EU:ssa oltaisiin halukkaita supistamaan huutokaupoissa ensi syksynä myytävien päästöoikeuksien määrää ja siirtämään näitä päästöjä hamaan tulevaisuuteen. Mutta jälleen kerran, mistään tarkoista määristä ei ole ollut puhetta, ja niinpä päästöoikeuksien hinta on ottanut uutiset vastaan hyvin rauhallisesti. Maaliskuun lopusta huhtikuun loppuun hinta on toki noussut, mutta vain noin euron verran. Ja kaiken lisäksi toukokuun aluksi hinta on ehtinyt jo pudota vajaan euron verran, joten päästöoikeudet jatkavat kutakuinkin muuttumattomina 7 EUR/tonni tasolla.
Kuten aikaisemmin tuli todettua, sähkön hinnan osalta vietettiin melko tapahtumaköyhä kuukausi. Lähipäässä Q3-12 systeemihinnan päätös oli 31 EUR/MWh (3,1 c/kWh), mikä on täysin identtinen kuukauden takaiseen. Q4-12 nähtiin noin euron suuruinen lasku ja huhtikuun lopuksi hintataso oli hiukan vajaa 40 EUR/MWh (4,0 c/kWh). Vuosituotteissa 2013 halventui noin 50 sentin verran 39 EUR/MWh (3,9 c/kWh) tasolle ja vuosi 2014 päätyi noin euron verran kuukauden takaisin hintoja alemmaksi 40 EUR/MWh (4,0c/kWh) tasolle. Nyt toukokuun aluksi kaikki hinnat ovat lähteneet laskuun päästöoikeuksien ja hiilimarkkinoiden laskun mukana.
Aluehintaerotuotteet olivat tällä kertaa systeemihintaa hieman selkeämmässä laskussa. Spotissa loppukuusta hieman rauhoittunut aluehintaero Suomen ja systeemihinnan välillä sai myös johdannaismarkkinat rauhoittumaan. Fenno-Skan saatiin takaisin toimintakuntoon huhtikuun lopuksi ja tämä oli suurin syy spotissa hintojen tasoittumiseen. Johdannaismarkkinoilla Q3-12 aluehintaero vaihtaa omistajaa tällä hetkellä hiukan päälle 7 EUR/MWh (0,7 c/kWh) tasolla, noin kolme euroa kuukauden takaista halvemmalla. Pidemmällä lasku on ollut rauhallisempaa. Vuoden 2013 aluehintaeron saa tällä hetkellä suojattua hieman alle 5 EUR/MWh (0,5 c/kWh) tasoon. Etenkin Q3-12 osalta aluehintaeron korkeaa hintaa voi pitää perusteltuna, sillä hydrobalanssin iso plussa tuskin ehtii ennen kesää mihinkään muuttua ja näin ollen altaiden täyttyessä on suuri riski, että systeemihinta laskee reilusti Suomen hintaa enemmän.
Spot-hinnat
Spot-hinta kertoo paljonko sähkö keskimäärin maksaa seuraavalle päivälle hankittuna. Tuntihinnat ovat tyypillisesti kalliita päivällä (klo 7–17) ja edullisempia yöaikaan.
Suomen alueen spot-hinnan keskiarvo huhtikuulta oli 3,65 c/kWh (0,00) ja systeemihinnan keskiarvo oli 3,17 c/kWh (+0,25). Aluehintaero Suomen aluehinnan ja systeemihinnan välillä oli 0,48 c/kWh. Suomen alueen spot-hinta oli täysin identtinen edellisen kuun kanssa, mutta systeemihinta nousi hieman. Siinä missä maaliskuu oli vuoden aikaan nähden lämmin, oli etenkin huhtikuun alku pohjois-maissa normaalia kylmempi. Näin ollen lämpötilat toteutuivat melko lähellä toisiaan. Vesivoiman tuottajat onnistuivat hieman hilaamaan veden hintaa ylöspäin, sillä vaikka hydrobalanssi on tällä hetkellä erinomainen, on altaissa pinnat alhaalla pitkän talven jälkeen. Hydrobalanssi huomio myös vuorilla olevat lumimäärät, mutta näillä on luonnollisesti suurempi vaikutus vasta lumien sulaessa altaisiin.
Hintahistoria
Vuosi 2011 oli pohjoismaissa hyvin sateinen ja hydrobalanssi parani -40 TWh:sta +5 TWh:n. Spot-hinnat laskivat melko tasaisesti läpi vuoden kyseisen trendin mukaisesti. Polttoaineiden hinnat olivat nousussa alkuvuodesta Japanissa sattuneen maanjäristyksen ja sen jälkeisten ydinvoimaloiden alasajojen jälkeen, mutta taantuma uhat veivät hintoja loppuvuodesta alaspäin, mikä lisäsi entisestään sähkön spot-hintojen laskua.
Vuoden 2010 alussa sähkön hinta ampaisi ennätyslukemiin vesitilanteen huonontuessa dramaattisesti hyvin vähäsateisen tammi- ja helmikuun takia. Tilanne parani hieman kesällä 2010, mutta marraskuun ja joulukuun toteuduttua jälleen normaalia reilusti vähäsateisempana sekä kylmempänä, ampaisi sähkön hinta loppuvuodesta 2010 jälleen ennätyslukemiin.
Vuoden 2009 sähkön hinta pysyi melko vakaana. Maailma tarpoi lamassa, mutta lisää pudotusta polttoaineiden hinnoissa ei vuoteen 2008 verrattuna enää nähty.
Vuoden 2008 aikana polttoaineet kallistuivat voimakkaasti kesään asti kysynnän kasvun sekä spekuloinnin seurauksena. Syksyllä koko maailmaa ravisutti finanssikriisi, joka realisoitui talouden taantumaksi. Tämän seurauksena syksyllä polttoaineiden kysyntä romahti ja tämä johti myös sähkömarkkinoiden voimakkaaseen laskuun.
Vuonna 2007 Suomen keskimääräinen spot-hinta oli systeemialueen hintaa korkeampi. Systeemihinnan oltua 2,79 c/kWh, maksoi Suo-men alueen spot 3,00 c/kWh. Vuonna 2007 spot-hinnat olivat selvästi matalampia kuin vuonna 2006.
Pohjoismainen hydrobalanssi kohentui ennätyksellisen nopeasti lokakuun 2006 ja tammikuun 2007 välisenä aikana. Ajanjaksolla vet-tä/lunta satoi Norjassa ja Ruotsissa yli 50 % enemmän kuin normaalisti. Lisäksi lämmin sää vähensi kulutusta Pohjoismaissa. Myös vuoden 2007 päästöoikeuksien hinnat romahtivat syksyn ja alkuvuo-den aikana. Syyskuussa 2006 hinta oli vielä yli 16 euroa/tonni ja helmikuussa 2007 hinta oli painunut noin yhden euron tasolle.
Suomen hinta-alueen toteutuneita keskihintoja: Vuosi 2009 3,70 c/kWh Vuosi 2008 5,10 c/kWh Vuosi 2007 3,00 c/kWh, 2006 4,86 c/kWh, vuosi 2005 3,05 c/kWh, vuosi 2004 2,77c/kWh, vuosi 2003 3,53 c/kWh, vuosi 2002 2,73 c /kWh, vuosi 2001 2,28 c/kWh ja vuosi 2000 1,49 c/kWh.