Sähkömarkkinaraportti
Sähkömarkkinaraportti tammikuu 2012
Sähkön hinta tulevaisuudessa
Termiini (Forward) -hinta kertoo tasaisen tehon (24 tunnin) sähkön hinnan tietylle tulevaisuuden jaksolle (esim. tuleville vuosille tai talvikuukausille).
Finanssimarkkinat
Tammikuussa se talvi sitten alkoi ja kuun loppua kohti olosuhteet muuttuivat suorastaan arktiseksi. Eikä pelkästään pohjoismaissa vaan läpi koko Euroopan. Kylmä sää ja sateiden loppuminen pohjoismaissa käänsivät sähkön lähimmät tuotteet nousuun, kun taas Euroopan kylmyys sai päästöoikeudet ja kivihiilen nousuun ja tämä taas ajoi pidemmällä olevat sähkötuotteet nousuun.
Hydrobalanssi ehti nousta tammikuussa jo +10 TWh:n tasolle ennen kuin sateet loppuivat. Nyt uusimman sääennusteen mukaan hydrobalanssi viikon 6 lopussa olisi +3,5 TWh:ta. Vaikka sää on siis muuttunut, ei vedestä vielä varsinaisesti pulaa ole. Ei ainakaan edellisten vuosien tapaan. Lisäksi uusin sääennuste puhuu kovan korkeapaineen väistymisen puolesta ja sateet sekä lauhempi sää pitäisi olla täällä heti helmikuun ensimmäisen viikon jälkeen, mutta tämä on vielä vahvistamatta. Nähtäväksi siis jää, palaammeko jälleen jo vuosi sitten keväällä alkaneeseen normaalia lämpimämpään ja sateisempaan säätrendiin. Säästä on hyvä muistaa, että se käyttäytyy usein hyvin pitkissä trendeissä.
Päästömarkkinat heiluivat vuoden vaihteessa 7 euron tuntumassa ja putosivat tästä vielä heti vuoden vaihduttua, mutta loppukuun kylmyys on saanut voimalat Euroopassa pärähtämään käyntiin ja päästöoikeuksien hinta on noussut jo päälle 8 EUR/tonni tason. EU:n mahdollisesta päästöleikkauksesta ensi kautta (2013–2020) ajatellen ei ole kuulunut mitään uutta. Analyytikot ovat heitelleet päästöoikeuksien hintatasoarvioiksi noin 7,5 euron luokkaa vuodelle 2012. Todellinen hinta tulee riippumaan ennen kaikkea kahdesta asiasta: tuleeko jokin iso poliittinen päätös joka vaikuttaa päästöoikeuksien tarjontaan sekä miten kehittyy Euroopan talous. Taantumakorttia on vilauteltu viime aikoina hyvinkin ahkerasti ja velkakriisi on kaikkea muuta kuin selvitetty. Hiili teki päästöoikeuksien kanssa lähes identtiset liikkeet tammikuun aikana. Tämä ei ole yllättävää, sillä syyt liikkeisiin ovat myös identtiset. Vuoden 2013 hiilitoimitus päätyi tammikuun lopuksi 117 dollaria/tonni tuntumaan.
Sähkön hinnassa kaikki edellinen näkyi pienoisena nousuna vuoden vaihteen tasoista, mutta markkinat ehtivät käymään myös joulukuun päätöstasojen alapuolella. Lähimmän kvartaalin Q2-12 systeemihintatuote nousi 34 EUR/MWh (3,4 c/kWh) tasolta 37 EUR/MWh (3,7 c/kWh) tasolle, eli noin 3 euron verran. Vuoden 2013 hinta hilautui ylös puolisen euroa, 41,50 EUR/MWh (4,15 c/kWh) tasolta 42 EUR/MWh (4,2 c/kWh) tasolle. Suomen aluehintaero tuote otti tätä enemmän etunojaa ja hinta vuodelle 2013 pompsahti 3 EUR/MWh (0,3 c/kWh) tasolta 4 EUR/MWh (0,4 c/kWh) tasolle. Siellä syyt olivat ne tutut, myyjät ottivat rauhallisesti ja ostajien pienimuotoinen paniikki pisti hinnat räväkkään nousuun. Vuoden 2014 systeemihintainen tuote pysyi lopulta täysin paikallaan 42 EUR/MWh (4,2 c/kWh) tuntumassa, mutta tässäkin kauppaa käytiin tammikuun aluksi jonkin verran matalammilla tasoilla.
Edellisten lisäksi markkinoihin on varmasti vaikuttanut EKP:n joulukuussa toteuttama ”pienimuotoinen” lainausoperaatio. EKP antoi pankeille vajaat 500 miljardia euroa kolmevuotista lainaa. Markkinoilla on siis huomattavasti uutta valuuttaa kotia etsimässä. On hyvin todennäköistä, että tästä ainakin pieni osa on päätynyt raaka-ainemarkkinoille. Kuinka paljon, en edes lähde arvailemaan. Pääasiassa tuon lainan tarkoitus oli kuitenkin vahvistaa pankkeja ja saada raha virtaamaan Euroopan valtioiden velkakirjamarkkinoilla. Näissä on myös onnistuttu. Monen valtion joukkovelkakirjojen korot laskivat tammikuussa. Ovatko näissä valtiossa sitten asiat ja talous oikeasti menneet eteenpäin, onkin huomattavasti parempi kysymys.
Spot-hinnat
Spot-hinta kertoo paljonko sähkö keskimäärin maksaa seuraavalle päivälle hankittuna. Tuntihinnat ovat tyypillisesti kalliita päivällä (klo 7–17) ja edullisempia yöaikaan.
Suomen alueen spot-hinnan keskiarvo tammikuulta oli 3,88 c/kWh (+0,55) ja systeemihinnan keskiarvo oli 3,72 c/kWh (+0,34). Aluehintaero palasi normaalimpaan tilanteeseen ja Suomi oli systeemiä 0,16 c/kWh kalliimpi. Spot-hinnat nousivat hieman sään muututtua kylmemmäksi ja vesivoimantuottajien nostaessa veden hintaa sateiden rauhoituttua. Tammikuulle ei osunut vielä yhtään koko pohjoismaat kattavaa kylmää päivää, vaan ensimmäinen koettiin helmikuun alussa. Ja spot-hinnat menivätkin katosta läpi päälle 7,0 c/kWh. Tämä on mitä todennäköisimmin vain hetkittäistä, sillä sää tuskin jatkuu näin kylmänä läpi koko kuun. Joka tapauksessa helmikuun spot-hinnan voi odottaa nousevan tammikuun lukemista selvästi. Myös ruotsalaiset ovat muistuttaneet markkinoita taidoistaan pitää ydinvoimalat poissa verkosta. Alkukuusta ytimistä oli mukavasti käytössä 80 % tehosta, mutta nyt, juuri kuin niitä kipeimmin tarvittaisiin, niin muutama voimala on jouduttu ottamaan verkosta pois huoltotoimenpiteisiin ja ajossa on ollut vain 57 % kapasiteetista.
Hintahistoria
Vuosi 2011 oli pohjoismaissa hyvin sateinen ja hydrobalanssi parani -40 TWh:sta +5 TWh:n. Spot-hinnat laskivat melko tasaisesti läpi vuoden kyseinen trendin mukaisesti. Polttoaineiden hinnat olivat nousussa alkuvuodesta Japanissa sattuneen maanjäristyksen ja sen jälkeisten ydinvoimaloiden alasajojen jälkeen, mutta taantuma uhat veivät hintoja loppuvuodesta alaspäin, mikä lisäsi entisestään sähkön spot-hintojen laskua.
Vuoden 2010 alussa sähkön hinta ampaisi ennätyslukemiin vesitilanteen huonontuessa dramaattisesti hyvin vähäsateisen tammi- ja helmikuun takia. Tilanne parani hieman kesällä 2010, mutta marraskuun ja joulukuun toteuduttua jälleen normaalia reilusti vähäsateisempana sekä kylmempänä, ampaisi sähkön hinta loppuvuodesta 2010 jälleen ennätyslukemiin.
Vuoden 2009 sähkön hinta pysyi melko vakaana. Maailma tarpoi lamassa, mutta lisää pudotusta polttoaineiden hinnoissa ei vuoteen 2008 verrattuna enää nähty.
Vuoden 2008 aikana polttoaineet kallistuivat voimakkaasti kesään asti kysynnän kasvun sekä spekuloinnin seurauksena. Syksyllä koko maailmaa ravisutti finanssikriisi, joka realisoitui talouden taantumaksi. Tämän seurauksena syksyllä polttoaineiden kysyntä romahti ja tämä johti myös sähkömarkkinoiden voimakkaaseen laskuun.
Vuonna 2007 Suomen keskimääräinen spot-hinta oli systeemialueen hintaa korkeampi. Systeemihinnan oltua 2,79 c/kWh, maksoi Suomen alueen spot 3,00 c/kWh. Vuonna 2007 spot-hinnat olivat selvästi matalampia kuin vuonna 2006.
Pohjoismainen hydrobalanssi kohentui ennätyksellisen nopeasti lokakuun 2006 ja tammikuun 2007 välisenä aikana. Ajanjaksolla vettä/lunta satoi Norjassa ja Ruotsissa yli 50 % enemmän kuin normaalisti. Lisäksi lämmin sää vähensi kulutusta Pohjoismaissa. Myös vuoden 2007 päästöoikeuksien hinnat romahtivat syksyn ja alkuvuoden aikana. Syyskuussa 2006 hinta oli vielä yli 16 euroa/tonni ja helmikuussa 2007 hinta oli painunut noin yhden euron tasolle.
Suomen hinta-alueen toteutuneita keskihintoja: Vuosi 2009 3,70 c/kWh Vuosi 2008 5,10 c/kWh Vuosi 2007 3,00 c/kWh, 2006 4,86 c/kWh, vuosi 2005 3,05 c/kWh, vuosi 2004 2,77c/kWh, vuosi 2003 3,53 c/kWh, vuosi 2002 2,73 c /kWh, vuosi 2001 2,28 c/kWh ja vuosi 2000 1,49 c/kWh.